Helsingin Kumpulanmäen vaahterametsä Google Earthin kuvassa. Metsä on nyt reilut puoli kilometriä pitkä, ja hävitettäväksi tulisi 400 metrin osuus. Samalla Helsinki menettäisi vihreän sisääntulonsa.
Kun saapuu Helsinkiin idästä tai vaikkapa Lahden suunnasta, tulija tupsahtaa juuri ennen kivikaupunkia Kumpulassa vaahterametsän kainaloon.
Tien oikealla puolella kohoaa jalojen lehtipuiden kauttaaltaan koristama Kumpulanmäen puolikilometrinen rinne. Mikäpä olisi sopivampi tervehdys Helsingiltä, sillä metsävaahtera on kaupungin nimikkopuu.
Kumpulanmäen vaahterametsä on Suomen suurimpia. Se on kehittynyt tyypilliseen paikkaan, mäenrinteeseen, missä jalopuilla on kosteutta ja ravinteita.
Metsä aiotaan hävittää.
Tilalle tulisi talomuuri. Niin päätti Helsingin kaupunginvaltuusto syyskuussa.
Metsän sijaan Helsinkiin tulijoita tervehtisi tällainen näky. Kuva Helsingin kaupunki / asemakaavan muutoksen selostus.
Metsän eteläosaa kaava säästäisi kaistaleen, mutta tarkemmin katsoen sekin tehtäisiin puistoksi. Pikku metsän läpi rakennettaisiin viivasuorat portaat ja nykyinen luonnonmukainen kävelytie oikaistaisiin ja pengerrettäisiin. Nämä rakenteet samoin kuin polusta tehtävä uusi väylä valaistaisiin.
Oikealla rakennettava ja vasemmalla säästettävä osuus metsästä. Metsästä tehtäisiin kaavan mukaan puisto uusine väylärakenteineen ja katuvaloineen. Kuvassa olevaa tienvarren puumäärää ei ole tulossa, sillä kadun ja talojen väliin tulisi huolto- ja pelastustie. Koska mäki louhittaisiin ja pihat tasattaisiin ennen talojen rakentamista, sisäpihoille ja talojen väliin ei kasvaisi isoja puita kymmeniin vuosiin. Kuva: Helsingin kaupunki / Kumpulanmäen asemakaavan selostus
***
Kumpulanmäen metsän arvot huomattiin jo varhain. Se sai luonnonsuojelujärjestöjen Helsingin arvometsistä tekemässä esityksessä numeron 98 vuonna 2014. Tätä ennen metsä oli noteerattu vuonna 1974 kaupungin omissa kartoituksissa. Sittemmin se merkattiin enimmiltään säästettäväksi vuoden 2002 yleiskaavaan. Vuonna 2017 Helsinki määritteli luonnonhoitosuunnitelmassa metsän ydinosan jalopuumetsäksi ja arvometsäksi.
Kymmenen vuotta sitten Kumpulanmäen metsää esitettiin arvometsänä kaavalla suojeltavaksi. Kartassa se on numerolla 98.
Luokkaan kuuluvat maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuuden tai muiden ominaisuuksien kannalta erityisen tärkeät ja arvokkaat kohteet.
Metsän arvot ovat olleet hyvin tiedossa, mutta Kumpula-seuran ja luonnonsuojelijoiden vaatimukset sen säästämisestä rakentamiselta eivät ole tehonneet. Olen ollut itsekin metsää puolustamassa Suomen luonnonsuojeluliiton Helsingin yhdistyksen hallituksessa.
Helsingin kaupunginmuseo yritti vaikuttaa metsän puolesta. Sen mukaan ”Kumpulanmäen laajalle näkyvä, yliopistokampuksen taakseen kätkevä puustoinen vehreys on ehdottomasti kaupunkikuvassa vaalittava tekijä” ja ”suoraan katutilasta nousevat, umpikortteleita muodostavat rakennusmuurit ovat paikalle vieras ratkaisu”.
Turhaa tämäkin.
Kumpulan vaahterametsää ja kielomattoa syyskuun lopussa 2024. Kuva: Antti Halkka
Hanke eteni kaupungin kaava-asioita käsittelevässä lautakunnassa ja sitten kaupunginhallituksessa. Kaupunginvaltuustossa siitä äänestettiin syyskuussa 2024. Viisitoista valtuutettua puolusti Kumpulanmäen metsää kannattamalla Vasemmistoliiton Elina Kauppilan esitystä, jonka mukaan
Kaava palautetaan valmisteluun niin, että rakentaminen
suunnitellaan kokonaisuudessaan jo rakennetulle tai päällystetylle
alueelle ja vaahterametsä ja viheralueet säästetään ja lisäksi
vaahterametsä suojellaan.
Metsän puolustajia oli niin vähän, että heidät voi luetella tässä. Vasemmistoliitosta kaavan palauttamisen puolesta äänestivät Elina Kauppilan ohella Sami Muttilainen ja Sandra Hagman, Vihreistä Outi Alanko-Kahiluoto, Mari Holopainen ja Alviina Alametsä, Perussuomalaisista Jussi Halla-Aho, Nuutti Hyttinen, Mikko Paunio, Pia Kopra, Tom Packalén ja Laura Korpinen ja Liike Nytistä Mikael Jungner sekä Harry ja Joel Harkimo.
Perussuomalaiset olivat kannattaneet metsän säästämistä ja lautakuntavaiheessa, mikä selittänee heidän luonnonsuojeluinnostustaan. He näyttävät nyt kuntavaalien alle myös pyrkivän profiloitumaan lähiluonnosta välittävänä puolueena, kuten vaikkapa Laura Korpisen X:aan tekemästä julkaisusta ilmenee.
Vihreiden todellinen luonto alkaa paljastua. Valtuustossa äänestettiin Kumpulan vaahterametsän kaavasta. 15/18 vihreää valtuutettua oli valmis uhraamaan metsän. Persuista 6/7 halusi säästää metsän. #kuntavaalit #Helsinki #helvaltuusto #Kumpula pic.twitter.com/uOUdySZxCp
— Laura Korpinen (@KorpinenLaura) September 26, 2024
Lähiluonnon ja luonnon puolustajia tarvittaisiinkin toden totta lisää. Helsingin nimikkopuun kaupungin suurimman esiintymän puolustajien jääminen vähiin on metsän arvon takia merkillistä. Metsän halusi tehdä torsoksi 66 valtuutettua.
Muidenkin kuin Vihreiden toimintaa asiassa voi ihmetellä. Esimerkiksi Vasemmistoliitto hajosi äänestyksessä, ja Kokoomus ja SDP olivat metsän puolustajia vailla.
Monet poliitikot tuntuvat olleen käsityksessä, ettei Kumpulanmäen vaahterametsä ole kovin arvokas.
Kaavan puolesta äänestänyt Vasemmistoliiton valtuutettu Paavo Arhinmäki esimerkiksi vastasi minulle somekeskustelussa näin.
”Metsikkö on varsin nuori, siinä oli vielä 1970-luvun lopulla parakkeja ja havupuita. Siksi sitä ei siksi ole ympäristöviranhaltijoiden mukaan katsota samalla tavalla arvokkaaksi kuin se vanha lehtipuumetsä laaksossa, joka on suojeltu…. Me erikseen kysyimme vielä kaupunginhallituksessa viranhaltijoilta tästä nimenomaisesta asiasta. Ja meille vastattiin sanallisesti ja kuvilla tuo, mitä kirjoitin.”
En tiedä, mitä kuvia tässä tarkoitetaan. Metsän ydinalueella eli sen eteläosassa ei kuitenkaan ole ollut parakkeja eli alueelle sodan jälkeen nopeasti rakennettuja pika-asutustaloja, eikä juuri mäntyjäkään.
Kaavan selostuksessa on alla oleva parakkikuva. Se ei ole metsästä eikä edes kaavan alueelta, vaan ylhäältä Kumpulanmäen kalliolta.
Puistotaloja eli ”parakkeja” ylhäällä Kumpulanmäellä silloisen Vadelmatien päässä. Kuva on otettu yliopiston Exactum-rakennuksen ja säätutkan kohdalta. Kuva on osa Kumpulanmäen kaavan selostusta, mutta sen talot eivät ole kaavan alueella. Kuva Simo Rista / Helsingin kaupunginmuseo, marraskuu 1973
On väitetty, että Kumpulan metsän arvoa vähentäisivät siellä olleet parakit. Kuten kartasta näkyy, niin sanotut puistotalot rakennettiin kuitenkin lähinnä lakialueelle ja rinteen loivaan osaan. Arvometsänä kaupungin luonnonhoitosuunnitelmassa olevalla alueella ei ollut ainoatakaan parakkia – niitä oli vain metsän mäen laen puoleisessa osassa sekä pohjoisosassa, ja sielläkin talojen välit olivat puustoisia. Kuva Helsingin kaupunginarkisto
Mäntyjä ei ole ollut merkittävästi. Helsingin kaupunki totesi 1970-luvulla, että havupuut ”melkein puuttuvat” metsän ydinalueelta. Metsäkartoituksessa tuo alue kuvailtiin näin:
”Vaahteravaltainen tienvarsimetsikkö, jossa lisäksi mäntyjä ja osittain (eteläpäässä) huonokuntoisia koivuja. Vaahtera uudistuu tässä karuhkossakin rinteessä luontaisesti… Muodostaa melusuojan, joka havupuiden melkein puuttuessa ei ole kovin tehokas.”
***
Voiko metsä vielä pelastua?
Se riippuu maanomistajista eli Helsingin kaupungista, Senaatti-kiinteistöistä ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:stä, jotka ovat vieneet hanketta yhdessä eteenpäin. Niin kauan kuin metsää ei ole kaadettu, on toivoa.
Suojelun arvoinen metsä olisi ilman muuta. Esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöjen luontokartoittaja Jyri Mikkola pitää metsän luonnonsuojeluarvoja selvinä. Vuonna 2019 osa metsästä määritettiin uhanalaisten luontotyyppien inventoinnissa vaahteralehdoksi, joskin selvityksen tehnyt konsulttiyhtiö ei katsonut sen täyttävän kulttuurivaikutuksen takia uhanalaisen luontotyypin kriteerejä.
Hanke on syntynyt ennen kaikkea sijoittajaintressin takia. Arvometsä halutaan muuttaa rakentamalla rahaksi. Hyvän kaupunkisuunnittelun, kulttuuriympäristön ja luonnon ystävästä puolikilometrisen vaahterametsän hävittäminen tuntuu mahdottomalta teolta.
Vielä vuonna 2003 alueelle hyväksytyssä kaavassa tavoitteena oli ”muodostaa mäen rinteestä komeine vaahteroineen vihreä reunus sen lakialueella tapahtuvalle rakentamiselle… rinteet on tarkoitus säilyttää luonnontilaisena alueena varovaisesti metsää harventaen”.
Nyt maisemista ja metsistä ei välitetä. Ahneuden ajama kaupunkisuunnittelu kukkii eri puolilla Helsinkiä. Metsää ollaan Helsingissä hävittämässä myös esimerkiksi Laajasalon Stansvikissa ja Yliskylässä, Haagan Riistavuoressa ja Pajamäen Patterimäellä.
Kumpulamäen rinteen nykyisin voimassa oleva asemakaava hyväksyttiin vuonna 2003, ja silloin tuotettiin kaavan aluetta laajempi havainnekuva. Tuolloisessakin eli nyt voimassa olevassa kaavassa metsää menisi, mutta suunnitelma kunnioittaa mäen olemusta ja vaahterametsää aivan eri tavalla kuin uusi kaava. Rakentaminen on tuolloin yritetty sovittaa luontoon ja ympäristöön. Helsingin kaupunki / Kumpulanmäen vuoden 2003 kaavan havainnekuva.
Kirjoittaja on myös Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja.