Kun vuosi vaihtuu, linnut ajetaan joukoittain lentoon. Tämän ovat selvittäneet hollantilaistutkijat tutkien avulla, kuten Suomen Luonto äskettäin uutisoi. Varsinkin isot linnut nousevat ilmaan kilometrien päässä häiriölähteestä, ja ne pyrkivät niin korkealle, että näkyvät säätutkassakin.

Tutkimuksen voisi summata niin, että Hollannissa ilotulitusyön aiheuttama haitta oli hämmästyttävän laaja, kun lintujen lennossa olo keskimäärinkin tuhatkertaistui tavalliseen talviyöhön verrattuna. Tämä koski kahden säätutkan kattamaa isoa aluetta ja lähes 400 000 lintua.

Uutinen herätti somessa keskustelua. Siinä todettiin kyynisesti, että linnuilla on siivet ja kai näin viitatiin siihen, että ne voivat tuosta noin vain vaihtaa paikkaa keskellä yötä. Myös mainittiin, että Hollannissa on talvella paljon lintuja.

Mutta on lintuja talvella Suomessakin. Ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi vesilintuja on meillä varsinkin alkutalvesta entistä enemmän, mikä lisää ilotulituksen haitoille altistuvien lintujen määrää.

Lentoon ajo lisää lintujen energiankulutusta, ja näin etenkin nyt kun vuosi vaihtuu poikkeuksellisessa pakkassäässä. Lintujen kokema stressi ja sekasorto on iso.

Itävallassa tehdyssä tutkimuksessa merihanhien sydämen syke nousi ihmisten juhliessa vuoden vaihtumista alle 70 kerrasta minuutissa 130:een ja ruumiinlämpö 38 asteesta yli 39 asteen.

”Uudenvuoden juhlinta on keskeinen yksilöiden energiankulutukseen vaikuttava stressitekijä”, tutkijat toteavat artikkelissaan.

Pahimmillaan tuhansia lintuja kuolee, kuten Yhdysvalloissa kun 4000–5000 punaolkaturpiaalia putosi taivaalta. Nämä linnut eivät lennä normaalisti pimeän aikaan. Sama koskee naakkoja, jotka vetäytyvät yöksi joukolla yöpymispuihin, ja joiden ilotulituksiin mahdollisesti yhdistettyjä kuolemia on todettu Ruotsissa.

Suomestakin tunnetaan ainakin yksi tapaus. Kaksi vuotta sitten Oulussa kuoli uutena vuotena sinisorsia ja harvinainen talvehtija sepelhanhi hävisi. Lintuyhdistys vetosi tuolloin lintujen puolesta. On myös tapauksia, joissa lintuja on hävinnyt lintulaudan kävijöiden joukosta ajallisesti sopivasti.

Vaikutus lintuihin ei jää vuoden vaihtumisen tunteihin, vaan voi kestää hämmästyttyvän pitkään. Hanhia on Euroopassa paljon satelliittilähetinseurannassa. Viime julkaistiin 347 lähettimen ja neljän hanhilajin tutkimus uudenvuoden juhlinnan vaikutuksesta pohjoisiin hanhiin Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa.

Hanhet jättivät uudenvuodenyönä usein palaamatta paikalle, josta ne oli ajettu lentoon.

”On shokeeraavaa nähdä, miten paljon kauemmas linnut lensivät muihin öihin verrattuna ilotulitusöinä”, toteaa tunnettu hanhitutkija Andrea Kölzsch Max Planck -instituutin tiedotteessa. ”Jotkin yksilöt lensivät satoja kilometrejä, matkoja jotka ovat normaaleja vain lintujen muuttaessa.”

Toinen tutkimuksen tulos oli, että pako vaikuttaa lintujen käytökseen yli viikon häiriön jälkeen.

Hollantilaistutkija Bart Nolet ehdottaa tiedotteessa ilotulitekieltoa suojelualueiden ja muiden tärkeiden lintupaikkojen lähelle.

Tutkimusartikkelissa oli mukana koko joukko Euroopan johtavia hanhitutkijoita. Huomaan, että joukossa on myös eräs hollantilaistutkija, jonka kanssa olen mailaillut, kun hänen tutkimuksensa valkoposkihanhia on viettänyt kesänsä Suomessa. On siis mahdollista, että suomalaishanhia on tutkittujen joukossa.

***

Pian paukkuvat raketit jälleen Suomessakin.

Etelä-Karjalassa lintuharrastajat yllättyivät Etelä-Karjalan Rautjärven Hiitolanjoen partaallekin on tänä vuonna tuotu ilotulitus. Järjestäjänä on Simpeleen kyläyhdistys ja puheen pitää Etelä-Karjalan virkistysalueyhdistyksen edustaja. Joki on viime aikoina saanut mainetta padonpuruistaan.

Joen sulapaikassa on viihtynyt joutsenperhe, ja se on myös koskikarojen elinaluetta. Paikallisen lintuharrastaja Jari Kontiokorven mukaan alueella on myös uhanalainen laji.

Lahnasen pienenevällä sulalla on ollut viime päivinä laulujoutsenia, yksi äärimmäisen uhanalainen laji ja toinenkin sulavedestä riippuvainen CR-laji marraskuussa. Lisäksi vaarantunut koskikara elää alueella, ainakin aiemmin ovat yöpyneet voimalaitoksen sisällä. 3/

— Jari Kontiokorpi (@JKontiokorpi) December 31, 2023

Kello 20 tänään kaikki elolliset Hiitolanjoen luonnossa kuitenkin havahtunevat ilotulitukseen, sillä tapahtumaa ei voi Kontiokorven saaman tiedon mukaan enää siirtää kauemmas luonnosta. On ikävää, että mukava ja muuten hienosti järjestetty paikallinen tapahtuma saa ikävän sivumaun.

Äsken tuli tieto, etä Lahnasella on nyt 7 joutsenta (perhe), 7 sinisorsaa ja isokoskelo. Lähellä menee ilmajohtoja, johon olen nähnyt vesilintuja lentävän. Pyysin n20v sitten johtoihin pallot, mutta ne ovat ajautuneet pois tärkeimmiltä paikoilta johtoja.

— Jari Kontiokorpi (@JKontiokorpi) December 31, 2023

Uusi tutkimus ilotulitusten kiistattomista vaikutuksista lintuihin toivottavasti herättää Suomessa päättäjät siihen, etteivät ilotulitukset ole paikallaan lintualueilla ja muun herkän luonnon parissa.

Jotain hyvin ikävää on siinä, että ihmisen juhlien takia kotieläimet ja luonnoneläimet joutuvat kokemaan pelkoa ja linnut ajetaan pois elinpaikoiltaan. Kansallislinnun tai minkään linnun ajaminen yötaivaalle ei voi olla hyväksyttävää.

Vuosi vaihtuisi kyllä ilman ilotulitustakin. Hyvää uutta vuotta!