Olen jo ennen lasten syntymää kuullut kehuja Tammisaaren keskustan kupeessa olevasta Ramsholmenin lehtometsästä ja useampaan kertaan suunnitellut reissua sinne. Jostain syystä tähän asti retkikohteeksi on aina valikoitunut joku muu, ja Tammisaarestakin olen vain pyyhältänyt ohi matkalla Hankoon.

Vihdoin viime viikolla ystäväperheen kanssa suuntasimme yön yli retkelle Tammisaareen. Emme avanneet vielä telttailukautta, vaan vuokrasimme asunnon Slotsbäddenistä. Suoraan sen pihapiiristä alkoi puutaloidylli puutarhoineen, onnenpensaineen ja puhtaine valkeine lakanoineen, ja satama, kaupat, keskusta ja Ramsholmen olivat vain kivenheiton päässä.

Lapsia miellytti erityisesti se, että majapaikan läheltä löytyi yksi kaikkien aikojen parhaista leikkipuistoista: Leijonapuisto. Tämä monipuolinen leikkipaikka sijaitsee Stallörsinpuistossa heti vierasvenesataman vieressä, ja sieltä löytyy kiinnostavaa tekemistä monenikäisille lapsille. Sijainti on aikuiseenkin makuun varsin hyvä, sillä leikkipuistosta on näkymä merelle ja Gamla Bastun kortteliin sekä muuhun Tammisaaren vanhaan kaupunkiin.

Kävelimme Leijonapuistosta Tammisaaren keskustan läpi Ramsholmeniin, johon kuuluu itse Ramsholmenin lisäksi myös Högholmen ja Hagen. Alue on luonnonsuojelualuetta ja yksi Uudenmaan merkittävimmistä lehtometsistä. Siellä kasvaa kaikkia kotimaisia jaloja lehtipuulajeja, ja näin keväällä erityisen upeaa oli lehdon kevätkukkijoiden loisto. Metsänpohja oli täynnä etenkin valkovuokkoja, kevätkiurunkannuksia ja mukulaleinikkejä, ja muukalaismaiset kurjenmiekat availivat lehtiään. Oli siis mitä parhain ajankohta Ramsholmenin retkelle!

Ramsholmenista löytyy myös hiekkaranta, joka osoittautui mainioksi leikki- ja rauhoittumispaikaksi uimasesongin ulkopuolella. Liikenteen melun sijaan äänimaisemaa hallitsivat rantaan osuvien aaltojen kohina sekä merilintujen äänet rantasipistä pikkulokkiin. Tuntoaistille hemmottelua puolestaan tarjosi hienojakoinen rantahiekka.

Ehdimme vähän yli vuorokauden reissun aikana yllättävän paljon. Tällä kertaa emme ehtineet kehuttuun pitsapaikkaan YLP!:iin, vaan täytimme vatsamme ennen kotiinlähtöä perinteisemmässä Uno kebab pizzassa. Samoin taidemuseo Chappe jäi kokematta. Onpahan syitä palata Tammisaareen uudestaan! Muutenkin idyllinen kaupunki varmasti kutsuu taas puoleensa, sillä siellä käytyään tuntuu melkein kuin olisi ollut ulkomailla.