Tuntomerkit: Koiras hyvin samannäköinen kuin tukkasotka, mutta lapasotkan selkä on harmaa eli molemmat päät tummat ja keskiosa harmaa. Naaras muistuttaa naarastukkasotkaa, mutta sillä on voimakas valkea rengas nokan ympärillä ja otsassa.

Elintavat: Lapasotkakin pesii mielellään lokki- ja tiirayhdyskunnissa, usein monta paria aivan lähekkäin, vain metrin etäisyydellä.

Ravinto: Pääravintona simpukat ja muut nilviäiset, äyriäiset ja hyönteiset, myös vesikasvien versot ja siemenet.

Lisääntyminen: Saaristossa lapasotkan pesä on luodolla, lapissa rannoilla aluskasvillisuuden kätköissä. Muninta ajoittuu touko–kesäkuuhun ja munia on 7–12. Hautomisaika on noin neljä viikkoa ja poikaset tulevat lentokykyiseksi puolentoista kuukauden iässä.

Runsaus ja levinneisyys: Lapasotkan pesimäkanta Suomessa on laskenut vain noin 100–200 pariin. Lapasotka on kärsinyt liiasta metsästyksestä ja öljyvahingoista niin kuin moni muukin vesilintulaji. Suomen merialueilla on vakituinen kanta Merenkurkussa, muilla merialueilla linnun tapaa tilapäisemmin. Lapissa kanta lienee suuruusluokaltaan 50 paria. Kuitenkin arktikan muuton yhteydessä Suomen kautta muuttaa lapasotkia noin 20 000 – 50 000 yksilöä. Toukokuun alkupuolella voi Viron Väinameren salmissa nähdä suuria määriä lapasotkia kokoontumassa muutolle.

Tiesitkö: Öljyvahingot ja liikametsästys ovat lapasotkan voimakkaan vähenemisen syy.