Tuntomerkit: Punasotka on pyöreähkö, paksukaulainen ja lyhytpyrstöinen. Kauempaa katsoessa vaaleanharmaa keskeltä ja tumma molemmista päistä. Rinta ja peräosa ovat mustia, mutta pää kauniin punaruskea, nokka luisu ja siniharmaa. Naaras on vaalean ruskea, poski on vaaleampi ja nokan luisu muoto on silläkin tunnusomainen.

Elintavat: Päivä- ja yöaktiivinen rehevien lintujärvien laji. Pesimiseen punasotka hakee usein suojaa nauru-, pikkulokki- sekä tiirayhdyskunnista.

Ravinto: Vesikasvien sekä sarojen ja heinien versot, siemenet ja myös juuret, naaraiden ja poikasten ravintona sekä talvella myös erilaiset vesien selkärangattomat hyönteiset, toukat ja nilviäiset.

Lisääntyminen: Punasotkan pesä on useimmiten rantaluhdalla kuivalla mättäällä ja munia 6–9. Hautomisaika kolmesta ja puolesta neljään viikkoon. Poikaset ovat lentokykyisiä vajaan kahden kuukauden iässä.

Runsaus ja levinneisyys: Vähentynyt hyvin voimakkaasti noin viidennekseen aiemmasta. Pesimäkanta noin 3000-5000 paria. Luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi Suomessa. Syyksi arvioitu mm. järvien liikarehevöityminen ja ravintokilpailu särkikalojen kanssa, vaikka on punasotka on rehevien vesien, kosteikkojen ja merenlahtien lintu. Levinneisyyden painopiste on etelässä, mutta punasotkia on jonkun verran keskisessä Suomessa.

Tiesitkö: Punasotka oli pari sataa vuotta siten tulokaslaji Suomessa, nyt se on nopean ja voimakkaan vähentymisen myötä suojeluluokitukseltaan erittäin uhanalainen ja vaarantunut globaalisti.