Varhainen kävelyretki luonnonhelmassa on tutkitusti hyvä alku päivälle.
Sipoonkorpi on kasvattanut kokoaan niin pinta-alansa kuin kävijämäärien suhteen. Vuonna 2023 kansallispuistoon tehtiin 172 500 käyntiä, reilu neljännes enemmän mitä edellisenä vuonna.
Aikaisena sunnuntaiaamuna ruuhkasta ei ole tietoakaan.
Kävelyretkelle on helppo lähteä, sillä parin tunnin visiitti onnistuu ilman suuria valmisteluja. Suksia tai lumikenkiä ei tarvita, kun pysyttelee Byabäckenin parkkipaikalta lähtevällä tiiviiksi tamppaantuneella polulla. Metsässä kiertelee kengänkestaviä uria muutamaan suuntaan.
Jos aurinko ei vielä juurikaan lämmitä, sisäisesti se tekee sitäkin parempaa. Oikein tuntee kuinka mieli virkistyy ja elpyy arjen haasteista.
Pysäytän kiireettömän kävelyretkeni tämän tästä ja kuuntelen talven taittumista kohti kevättä. Äänimaiseman täyttää useampi käpytikka, lähes jokapaikan perusääni, yksi koputtelee aamupalaa pajallaan, toinen varoittelee. Lisäksi kuuluu tiaisia ja yksittäinen närhi ja korppi. Jäiseltä tieltä kantautuu harvakseltaan ohi ajavien autojen nastarenkaiden ropina. Liikenne ei ole yhtäjaksoista vaan mieli saa levätä metsässä valitsevassa hiljaisuudessa.
Pysähtymisen tärkeyttä korostaa myös Mielenterveyden keskusliiton ja Metsähallituksen toteuttama Skutsirastit-hanke. Hyvinvointirasteja on 21 luontokohteessa ympäri Suomea, myös Sipoonkorvessa.
Raskas kamerakalusto sai jäädä kotiin. Räpsin kännykällä kuvia, ilman pikkutarkkaa näpertämistä, kuten yleensä. Vapauttavaa valokuvausta, jos mikä!
Kiikarit riippuvat kuitenkin kaulalla. Ne avaavat näkökyvyn rajamailla liikahtelevat arvoitukset ja yksityiskohdat: tällä kertaa oksien lomassa liikahtelee talitiainen.
Paluumatkalla aurinko on ehtinyt jo korkealle ja rinnettä kapuaa tasaiseen tahtiin lapsiperheitä matkalla virkistymään.