“Mitä te teette talvella?”
Tämä kysymys on esitetty meille säännöllisesti siitä lähtien, kun olemme aloittaneet puutarhaviljelijöinä. Tosi hyvä kysymys ja ymmärrettävää, että tämä kiinnostaa ihmisiä. Totta puhuen, mieluiten lähtisin viimeistään marraskuussa muille maille vierahille ja lämpimille tekemään näitä samoja hommia ja lepäämään. Palaisin helmikuussa, kun pimeys helpottaa ja aurinko alkaa jälleen meidänkin leveysasteilla lämmittää ihmistä, luontoa ja ihmisluontoa. Vaikka toki rakastan meidän neljää vuodenaikaamme ja tietenkin on tärkeää, että ne ovat ja pysyisivät täällä meillä!
Kukaan ei pärjää yksin
Talven pimeys ei siis oikein tahdo sopia tällaiselle kesän lapselle. Koska en voi karhuksikaan muuttua ja kömpiä talviunille, niin talvelle keksitään suunnittelutöiden lisäksi kaikenlaista muuta puuhaa. Monenlaiset kumppanuudet ovat elinehto niin luonnossa, puutarhassa kuin meidän toiminnassamme laajemmin. Tässä muutama esimerkki meille tärkeistä kumppanuuksista sydäntalvella.
Agroekologiset periaatteet viljelyssä
Meidän tavoitteenamme on lisätä maaperän pieneliötoimintaa ja sitä kautta kasvattaa terveitä ja ravintorikkaita kasveja. Olemme mukana muun muassa Slow Food Farms -verkostossa, johon kuuluu sekä Suomessa että maailmalla sellaisia maatiloja, jotka tuottavat hyvää, puhdasta ja reilua ruokaa agroekologisia periaatteita soveltamalla.
Ravinteiden kierrättäminen takaisin puutarhamaahan kompostoimalla on keskeinen osa agroekologista viljelyä.
Meille tämä tarkoittaa sitä, että:
- Vaalimme luonnon monimuotoisuutta ja pyrimme lisäämään sitä.
- Viljelemme ja siten ylläpidämme perinnelajikkeita.
- Minimoimme ulkopuoliset tuotantopanokset ja panostamme paikalliseen ravinteiden kierrätykseen.
- Käytämme maaperän ja kasvien terveyttä lisääviä menetelmiä.
- Panostamme kumppanuuksiin ja paikallisiin yhteisöihimme.
Olemme pyörittäneet pientä puutarhatilaamme Korsossa nyt neljä vuotta. Tällaisilla agroekologisilla opeilla, jotka kiertävät ympäri maailman, siirtyvät kollegalta toiselle ja sukupolvelta seuraavalle on ollut iso rooli tämän työn mahdollistajana. Sitä kautta toiminta on aina tuntunut monessakin mielessä merkitykselliseltä ja elävöittävältä. Talvella meillä on aikaa tavata muiden viljelijöiden kanssa, vaihtaa kuulumisia ja punoa yhteisiä suunnitelmia. Nämä ovat aina tosi antoisia tapaamisia!
Yhteisö hyvän ruuan ympärillä
Viljelemme ruokaa myös muille kuin itsellemme. Osa naapureistamme on sitoutunut olemaan mukana kumppanuusviljelyssä, mikä on meille tosi tärkeää. Toivottavasti myös heille! Kumppanuusviljely on toimintaa, jossa sitoudutaan etukäteen koko kaudeksi hakemaan satokassit suoraan tilalta. Osa meidän tulevan kauden vihanneksista siis tilataan ja maksetaan jo hyvissä ajoin talvella, ja sitten kesällä käydään hakemassa meiltä valmiit satokassilliset.
Kun meillä on tiedossa jo etukäteen osa menekistä, pystymme paremmin ennakoimaan, minkä verran kasvatamme ja korjaamme satoa milloinkin. Satokassien maksaminen ennakkoon auttaa meitä suunnittelemaan toimintaamme ja mahdollistaa tarvittavat hankinnat ennen kasvukautta. Näin voimme yhdessä viedä ruokajärjestelmää parempaan suuntaan. Me saamme reilun korvauksen tekemästämme työstä, koska ruoka ostetaan suoraan meiltä ilman välikäsiä. Osa kumppanuusviljelyn hienoutta on se, että me viljelijöinä tiedämme, kenelle kasvatamme ruokaa. Ruuan matka pellolta lautaselle on ihan oikeasti lyhyt, eikä vain kauniita sanoja.
Samalla osa kumppanuusviljelyn alkuperäistä ajatusta on riskin jakaminen viljelijän ja tilaajien kesken. Hyvinä kausina sato-osuudet ovat runsaita, huonompina kausina suppeampia. Usean vuoden aikavälillä sato-osuudet löytävät tasapainon. Tietyllä tavalla tilanne tasoittuu, mitä pidempään on mukana. Esimerkiksi viime kausi oli huonompi kuin edellinen, joka sitä vastoin oli varsin hyvä kausi. Jos tällainen kumppanuustoiminta kiinnostaa, kannattaa olla vaikka suoraan yhteydessä sinua lähellä olevaan kumpaanuusviljelijään.
Hapattaminen ja juurileivonta yhdistää
Käymme satokaudellakin vetämässä työpajoja muun muassa hapattamiseen ja no dig -viljelyyn liittyen. Talvella siihen on paremmin aikaa ja tänä vuonna olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Vantaan Aikuisopiston kanssa. Kaikki hapattamiseen liittyvä kiinnostaa nyt kovasti, mikä on ollut tosi kiva huomata!
Kimmo vietti marraskuussa pari viikkoa kisällinä perinteisessä talonpoikaisleipomossa Liettuassa. Kaikki tehtiin käsin ja leivät paistuivat isossa puulämmitteisessä uunissa. Matkalta tarttui mukaan herkullisen leivän lisäksi paljon leivontakokemusta ja oppia. Tähän talveen on siis kuulunut myös aiempaa enemmän hapanjuurileivontaa!
Taikinan tekoa vähän isommassa ranskalaistyylisessä ”tiinussa”.
Hapanjuurileipä syntyy yksinkertaisimmillaan jauhoista, vedestä, juuresta ja suolasta. Hapanjuurileivonnassa käytetään kaupan hiivan sijasta villihiivaa, eli juurta, joka syntyy jauhoista ja vedestä.
Ennen kuin helmikuussa leivotut juurileivät ovat päätyneet suuhun asti, on ehtinyt syntyä paljon kumppanuuksia ja kohtaamisia :
- Kilpiän tilan väki on viljellyt viljat. Käytämme spelttiä ja ruista, jotka ovat kasvaneet monilajikkeisina populaatioina. Tämä tarkoittaa, että samaan peltoon kylvetään sekoitusta, jossa on useaa eri lajiketta esimerkiksi ruista. Vuosien saatossa nämä populaatiot sopeutuvat ympäristöönsä ja näin leivän maku ilmentää sitä paikkaa, jossa ne ovat kasvaneet.
- Jauhot on jauhettu perinteisessä kivimyllyssä Töllin myllyssä.
- Leivät on paistettu Ruokaosuuskunta Oma Maan tiloissa.
- Leivät on maistatettu ja myyty korsolaisille yhteistyössä Cafe Unelman kanssa.
Ja maistuu muuten aika hyvältä!
Oletko jo päässyt alkuun hapanjuurileivonnassa ja kaipaat ideoita niin sanotun jämäjuuren käyttöön? Tässä yksi erittäin helppo ja maukas tapa:
Rieska jämäjuuresta
- Käytä ylimääräistä, aktiivista juurta. Lämmitä paistinpannu keskilämmölle, lisää haluamasi rasva.
- Kaavi sen verran juurta kun on jäänyt yli, esim 100 g juuripurkista pannulle pyöreäksi rieskaksi.
- Lisää haluamiasi mausteita (esim merisuolaa, ruohosipulia, za’atar-mausteseosta) rieskan pinnalle ja paista muutama minuutti.
- Käännä rieska ympäri ja paista muutama minuutti kunnes rieska on saanut molemmilta puolilta hieman väriä.
- Siirrä lautaselle ja leikkaa tai revi paloja. Dippaa palat mieleiseesi tahnaan ja nauti!
Tarjous luonnonystäville
Kaksi tilausta yhden hinnalla, yhteensä vain 29 euroa!