Maakotkan pesällä
Touko–kesäkuun vaihteen tienoilla maakotkan pesällä on vielä valkea untuvapallero.
Touko–kesäkuun vaihteen tienoilla maakotkan pesällä on vielä valkea untuvapallero.
Maakotkan poikaset kuoriutuvat toukokuussa. Touko–kesäkuun vaihteen tienoilla pesällä on vielä valkea untuvapallero. Sulat alkavat kasvaa ja ruskeaa väriä ilmaantuu poikaseen kesäkuun puoliväliin mennessä ja heinäkuussa siipiä harjoitetaan pesän laidalla jo innolla.
Poikasten ruokahalu kasvaa koko ajan. Naaras pilkkoo koiraan tuoman saaliin poikasen koon mukaisiin pieniin palasiin. Aluksi naaras pysyy koko ajan pesällä tai sen läheisyydessä. Kun poikanen tai poikaset ovat niin isoja, että ne eivät enää kaipaa emon lämmitystä ja siipien suojaa, myös naaras alkaa saalistaa. Siin vaiheessa myös poikasten ruokahalu on melkein pohjaton. Jänispaistia tai vastaavaa tarvitaan päivittäin, eikä koiraan pienempiin saaliseläimiin keskittyvä pyynti enää riitä täyttämään poikasten vatsaa.
Maakotka munii lähes poikkeuksetta vain yhden tai kaksi munaa. Poikkeama säännöstä on toki havaittu, eli kolmen munan ja myöhemmin kolmen poikasen pesue on löydetty pari kertaa. Kahdestakin munasta varsin usein vain toinen kuoriutuu ja silloin kun molemmat munat kuoriutuvat, melko usein toinen poikanen menehtyy ennen lentokykyiseksi varttumistaan. Pesinnän onnistuminen on kiinni ravintotilanteesta. Hyvänä vuonna emot pystyvät ruokkimaan kaksikin poikasta, mutta ravintotilanteeltaan huonona vuonna emo ei pysty edes munimaan saati hoitamaan poikasia.
Kuvan poikanen on noin kolmeviikkoinen pallero. Poikasta harvoin näkee näin pienenä, koska kotkien rengastus pyritään ajoittamaan siten, että pesällä käydään vain kerran. Siinä vaiheessa poikanen on vähintään kaksi kertaa suurempi.
Seurantalintumme pesintä on todennäköisesti juuri nyt tässä vaiheessa. Pesässä on melko pieni poikanen, joka kasvaa nopeasti. Emo vielä vartioi pesäpaikan lähistöllä, mutta pian se suuntaa kauemmas saalistamaan ja poikanen odottelee itsekseen pesällä. Tässä vaiheessa naaraan pilkonta on ruokailussa vielä välttämätöntä. Jos naaras kuolee, poikanen kuolee, vaikka koiras toisi pesälle kuinka paljon ruokaa. Koiras ei näet osaa pilkkoa saalista, eikä pieni poikanen sitä vielä jaksa itse tehdä.
Koiraan kuolema puolestaan olisi kohtalokasta etenkin haudonta- ja pienten poikasten vaiheessa. Isot poikaset repivät itse makupalat saaliista ja siinä vaiheessa on sama kuka syötävää pesälle tuo, kunhan tuo.
Palataan lähiaikoina satelliittilinnun poikasajan saalistukseen ja rengastusikäisiin poikasiin.