
Kuva: Riitta Weijola / Vastavalo.
Tarkoitus oli piipahtaa kosmetiikkakaupassa nappaamassa vain shampoota. Lähdin kaupasta mukanani kassillinen tavaraa. Kaikki tuiki tarpeellistako? No, osa meni varastoon – kun oli niin halpaa.
Kauppa oli täynnä tuoksuja, meikkejä, ihon- ja hiustenhoitotuotteita, saippuaa ja hammastahnaa – ja porukkaa, enimmäkseen nuoria.
Suomalainen kuluttaa kosmetiikkaan arviolta noin 200 euroa vuodessa. Määrä on tuplaantunut vuodesta 1995. Omina teinivuosinani kultaisella 1980-luvulla Max Factorin kakkumaskarat siirtyivät perintökalleuksina isosiskolta pikkusiskolle. Ripsiväri irtosi värikakusta vain kosteana, joten paremman puutteessa siihen sylkäistiin. Näin oli siis tehnyt isosisko, ja mallistahan sitä opitaan. Niin tein myös minä, pikkusisko. Oman teinini meikki- eli hujupussi pullisteli ripsivärejä, kun aina piti ostaa uutta – yleensä somekanavissa suositeltuja uutuuksia. Entisiä ei ehditty käyttää loppuun.
En haikaile 1980-luvun perintökosmetiikkojen perään, mutta ehkä kosmetiikkaostoksilla voisi koettaa pitää pään kylmänä ja harkintakyvyn kirkkaana – samalla tavalla kuin vaateostoksilla. Pikamuoti on jo ilmiö, ja niin tai olla myös pikakosmetiikka. Tuotteita ostetaan enemmän kuin niitä oikeasti tarvitaan.
Kosmetiikkamarkkinoilla liikkuvat isot rahat. Vuonna 2023 Euroopan kosmetiikkamarkkinat olivat 96 miljardia euroa, josta Suomen osuus on noin 1,1 miljardia euroa. Kaikkien kosmetiikkatuoteryhmien myynti myös kasvoi Suomessa vuonna 2023. Eniten meillä myydään ihonhoitotuotteita (33,1 %), sitten hiustehoitotuotteita (25,5 %), henkilökohtaisia hygieniatuotteita (19,7 %), meikkejä (17,1 %) ja tuoksuja (4,5 %), paljastuu Kosmetiikka- ja hygieniateollisuuden sivuilta.
Eurooppalainen kuluttaja käyttää päivittäin yli seitsemää eri kosmetiikkatuotetta ja viikoittain lähes 13 eri kosmetiikkatuotetta. Naisilla luvut ovat suuremmat. Me käytämme päivittäin yhdeksää ja viikoittain 15 eri kosmetiikkatuotetta. Ja edelleen luku kasvaa 18–24-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä. He käyttävät jopa 16:tta erilaista kosmetiikkatuotetta viikoittain.
Määrää on tietenkin helppo vähentää. Ihminen itse tekee ostopäätöksen – ja päätöksen, että ei osta mitään turhaa. Jos tarvitsee vain shampoota, sitten ostoskassiin päätyy vain sitä. Tätä täytyy minunkin vielä harjoitella.
Ja silläkin on tietenkin väliä, millaista kosmetiikkaa ostoskoriin päätyy. Luonnonkosmetiikkaa on hyvin saatavilla, ja määrän sijaan onkin hyvä satsata laatuun. Joskus keholle voi antaa myös lomaa ja pitää vaikka pienen kosmetiikkapaaston. Ainakin on hyvä kartoittaa, montako tuotetta omaan päivittäiseen kosmetiikka-arsenaaliin kuuluu ja ovatko kaikki niistä välttämättömiä? Monestihan niiden käyttö perustuu myös rutiiniin.
Kosmetiikka päätyy sanamukaisesti ihmisen iholle, hengitykseen ja elimistöön. Iholle levitetty voide, hiuksiin levitetty shampoo tai käsiin hierottu saippua ja kosmetiikkatuotteiden ainesosat eivät katoa minnekään. Ne imeytyvät ihoon sekä valuvat pesuveden mukana jätevesiin. Siksi olisi hyvä olla edes kiinnostunut siitä, mitä ainesosia tuotteet sisältävät. Niihin voi tutustua esimerkiksi Cosmile-tietokannassa.