”Pyöräily on sinänsä kannatettavaa, mutta pyöräteiden rakentamisessa on menty liiallisuuksiin.” Näin kirjoitti eräs lukija Helsingin Sanomissa 28. helmikuuta. Väitettään hän perustelee näin: Baanoista tehdään ylileveitä, Mechelininkadun puut on kaadettu, Mäntymäen kalliota on räjäytetty, Louhenpuistosta on tullut raiskio.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto vastasi kritiikkiin muutamien päivien päästä ja toi esille muun muassa kaupungin väkiluvun kasvun. Väki pitää saada pyöräilemään, jotta ihmiset mahtuvat liikkumaan. Henkilöauto tarvitsee vähintäänkin tuplasti tilaa pyöräilijään verrattuna.
Uteliaisuuteni heräsi. Kävin ensin Käpylässä olevassa Louhenpuistossa, joka on minulle tuttu. Se on ollut heleä pieni luontokeidas radan ja omakotitalojen välissä. Vaan totta puhuu kriitikko. Nyt se on raiskio.
Seuraavaksi Mechelininkadulle. Huh! Näky on kuin pommin jäljiltä. Kun puurivistöä ei enää ole, sen merkityksen huomaa. Miten paljon puut pehmentävätkään maisemaa!
Helsinki edistää nyt pyöräilyä voimakkaasti. Kaupungin tavoitteena on nousta maailman parhaaksi kestävän liikkumisen metropoliksi. Eri kulkumuodoista pyöräilyn osuus halutaan ensi vaiheessa nostaa 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Pyöräilyn edistämisohjelman mukaan Helsingissä on jo paljon pyöräteitä, 1200 kilometriä, mutta etenkin kantakaupungissa niitä on vähän ja reitit katkeavat vähän väliä. Jotta pyöräily pystyisi kilpailemaan esimerkiksi henkilöautoilun kanssa, pitää matka-aikaa lyhentää. Se edellyttää esteetöntä etenemistä paikasta toiseen. Pyörätieverkko pitää siis saada kattavaksi ja reitit sujuviksi. Lisäksi pyöräilijät on tarkoitus saada pois jalankulkijoiden seasta.
Yhtälö on vaikea, mutta sitä on alettu ratkoa rakentamalla pyöräteitä ajoradalle jalkakäytävän viereen (Mechelininkatu), suunnittelemalla ali- ja ylikulkuja ja vetäisemällä viivasuoria baanoja (Käpylän Louhenpuisto) etenkin Helsingin keskustasta eri kaupunginosiin.
Helsinki on valinnut pyöräilyn edistämiseen suoran toiminnan, jonka keskiössä ovat pyörätiet ja lisäksi myös kaupunkipyörät (niitä on 1500). Asennekasvatus kulkee rinnalla, mutta kaikki tietävät, että se on tuskallisen hidasta ja tulokset ovat laihoja.
Kyllä minäkin rivakkana ihmisenä kannatan nopeita toimia, mutta miksi tämä vain vähän tilaa vievä liikuntamuoto, pyöräily, vaatii näin paljon tilaa?