Aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta ja viereisen temppelin pihalta ilmaan kantautuu suitsukkeen tuoksu ja turistiryhmien puheensorina. Ensimmäisenä ei tulisi mieleen, että nyt ollaan nieriä-suvun kalalajeihin keskittyvässä tieteellisessä kokouksessa.

Nieriä, eli tuttavallisemmin rautu on Salvelinus-sukuun kuuluva kalalaji, jota esiintyy Suomessa yleisesti Lapin tunturijärvissä ja puroissa sekä harvalukuisena myös Vuoksen vesistössä. Se on oma lempikalalajini ja yksi väitöskirjani tutkimuslajeista.

Siitä olen tullut puhumaan Japanin Nikkossa järjestettävään nieriäkokoukseen, johon on kokoontunut alan tutkijoita ympäri maailmaa. Japanissa meille tuttua rautua, Salvelinus alpinusta ei esiinny, mutta maasta löytyy kolme muuta nieriälajia, yhtenä hienoimmista kokouspaikkamme Nikkon nimikkonieriä eli japaniksi Nikko Iwana, ”valkotäpläinen nieriä”.

Kokouspaikkamme Nikkon maisemia. Kuva: Henna Kangosjärvi

Suomalaisesta serkustaan poiketen japanilainen nieriä esiintyy järvien sijaan useimmiten pienissä vuoristopuroissa. Myös Suomessa esiintyy puroissa eläviä ja mereen vaeltavia rautukantoja, mutta japanilaisen nieriän kohdalla se on huomattavasti yleisempää.

Serkuksia yhdistää erilaisesti elinympäristöistä huolimatta niiden huomattava lajinsisäisen vaihtelu, mikä on yleistä useille nieriän suvun kalalajeille. Sekä japanilainen nieriä että sen suomalainen serkku ovat ravinnonkäytöltään hyvin joustavat, mikä voi parhaimmillaan johtaa jopa geneettisesti eroavien muotojen kehittymiseen, kun yksilöiden ulkomuoto muuttuu erilaisiin ravintokohteisiin erilaistumisen myötä.

Nieriä eli rautu (Salvelinus alpinus). Kuva: Henna Kangosjärvi

Tällainen lajinsisäinen vaihtelu on hyvin tärkeää lajin selviytymisen kannalta, sillä sen avulla nieriä pystyy paremmin sopeutumaan elinympäristön muutoksiin.

Japanissa nieriän geneettisellä tutkimuksella onkin jo pitkät perinteet ja lajia on tutkittu mittavasti.

Toinen Suomea ja Japania yhdistävä tekijä on valitettavasti molempia lajeja uhkaavat haasteet, kuten ilmastonmuutos, vesivoima ja vieraslajit. Serkuksista molemmat ovat sopeutuneet elämään kylmissä vesissä, joten tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen tulee tuomaan niille haasteita.

Kokouspäivä Japanissa lähenee loppuaan ja on aika siirtyä juhlaillalliselle. Jälkiruoan aikana lautaselle saapuu yksi mielenkiintoisimmista nieriämuodoista, joita olen koskaan nähnyt, tällä kertaa keksin muodossa.

Juhlaillallisen nieriäkeksi aidolla japanilaisen nieriän pyrstöllä koristeltuna. Kuva: Henna Kangosjärvi