Pitkät melontaretket saaristoluontoon liittyviä tutkimuksia tehden ovat meidän tapamme viettää vapaa-aikaa. Mitään lomailua ei kesän retkemme tule olemaan, sillä kyse tavoitteellisesta tutkimusretkestä. Ennen kuin Suuri melontaretki Pentti Linkolan jäljillä voisi alkaa, on yli seitsemän viikon retkeä valmisteltava huolella. Tähän olemme käyttäneet lukemattomia vapaapäiviä ja iltoja.

Havainnot sähköiseen muotoon

Olimme käyneet haastattelemassa Pentti Linkolaa hänen ja perheensä toteuttaman saaristoretken muistoista. Saimme retken lintuhavainnot käyttöömme, jotka onneksemme oli kirjoitettu puhtaaksi kirjoituskoneella. Alkuperäisisten havaintovihkojen koukeroisista lyijykynämerkinnöistä ei nimittäin olisi saanut selvää.

Linkolan Suuren meriretken puhtaaksikirjoitettujen havaintojen alkusanat.

Panu tallensi kellastuneista paperiliuskoista havainnot sähköiseen muotoon, jotta niitä olisi helpompi jatkossa käsitellä ja verrata omiin havaintoihimme. Työmäärä hirvitti, sillä liuskoja oli 109. Mutta se ei toki ollut mitään siihen verrattuna, millainen työmäärä on ollut naputella vanhalla kirjoituskoneella kaikki havainnot muistivihoista lajeittain päivämäärän mukaiseen järjestykseen! Exceliin kertyi parin viikon työn jälkeen noin 2900 havaintoriviä.

Reitin haltuunotto

Seuraava vaihe oli jäsennellä havainnot kronologisesti; saari saarelta ja luoto luodolta. Ja löytää ne saaret, jotka ovat näiden vuosien aikana muuttaneet nimeään! Tämän työn otin itselleni. Saarten nimissä oli paljon selvitettävää. Linkola itsekin kirjoittaa muistiinpanojensa aluksi:

Kun kirjoitin lintuhavaintoja puhtaaksi vuonna 2009 taskuvihkojen lyijykynämerkinnöistä, monet paikannimet jäävät epäselviksi, enkä jaksa niitä kaikkia selvittää merikartoilta, joille soutureitti on kyllä piirretty.”

Jos Linkolan piirtämää reittiä kartoille ei olisi ollut, olisin tulkinnut monet saarten nimet väärin. Usean saaren nimen kirjoitusasu on muuttunut vuosien saatossa. Osa ruotsinkielisistä nimistä oli muuntunut suomenkielisempään kirjoitusasuun. Vanha merikartta sisälsi virheitä. Merikartasta löytyi esimerkiksi pieni luoto, jota ei ollut oikeasti olemassa ja paikoin saarten nimet olivat vaihtaneet keskenään paikkaa.

Vasemmalla Linkolan nimivirheitä sisältävä merikartta vuodelta 1974 ja oikealla vuoden 1968 peruskartta, jossa nimet ovat oikein.

Reitin varrelle sattuu myös alueita, joilla on rajoitettu liikkumista lintujen pesimäaikaan, joten piti myös tarkkaan selvittää, millä alueilla nousemme maihin, jotta tarvittavat luvat saataisiin hoidettua. Reittihahmotelma on näkyvissä alla olevassa kartassa.

 

Varusteiden huoltoa ja hankintoja

Panun kajakki oli saanut edellisillä retkillä ikäviä kolhuja. Sen pohjassa oli edelleen paikoilleen laminoitu viiden millin kivensiru, joka puhkaisi pohjan edelliskesänä Utön ja Kökarin välillä. Nyt se ja muut ruhjeet annettiin ammattilaisen korjattavaksi.

Huoltotarvikepussin ja ensiapulaukun sisällöt oli päivitettävä ajantasalle. Hankintalistalla oli uusi teltta, sillä epäilin vanhan teltan kestävän enää ulkoluotojen tuulissa ja sateissa 50:tä yötä. Paikkasin vanhat risaiset kuivasäkit ja osan laitoin kokonaan vaihtoon. Kuivapuvutkin piti huoltaa, sillä niitä tarvittaisiin vielä alkumatkasta. Selvittelin pitkään myös aurinkopaneelivaihtoehtoja, mutta päätimme luottaa edelleen vanhaan paneeliin. Sillä saa tarpeeksi virtaa pitääksemme kännykät ladattuina hätätilanteiden varalle ja sääennusteiden lukemiseen.

Matkassa kulkee sekä merikortit että maastokarttoja. Maastokartoista puuttuu mm. olennaisia väylätietoja ja merikorteista puolestaan ei voi päätellä hyviä leiriytymisrantoja. Ne siis tukevat toisiaan. Saaristomeren maastokarttojen sijaan saimme testiin Aavamereltä prototyypit meritopokartoista, jotka yhdistävät tietoja sekä merikartoista että maastokartoista.

Onneksi Societas Pro Fauna et Flora Fennica ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiö myönsivät apurahat kattamaan hankkeen kustannuksia, joten ihan kaikki ei mene omasta rahapussista.

Vesi- ja ruokahuollon suunnittelu

Oma työnsä on ollut miettiä ruoka- ja vesihuolto toimivaksi. Vettä kulkee kajakissa enintään 20 litraa kajakkia kohti. Enempää emme saa painon ja tilan puolesta mahtumaan mukaan. Lisää vettä on saatava viiden päivän välein. 

Tuoretta leipää, kasviksia sekä huonosti säilyvää ruokaa hankitaan saariston kaupoista aina kun mahdollista. Myös ravintoloita ja kahviloita hyödynnämme, jos sellaisia tulee sopivasti matkan varrelle. Pienistä puodeista ei välttämättä kuitenkaan saa tarpeeksi säilyvää ja monipuolista apetta etenkään kasvisruokavaliota noudattaville. Siksi olen kuivannut kilokaupalla papurouheita ja linssitahnoja sekä kasviksia etukäteen. Ruokien suunnittelua on helpottanut, kun ajattelee retken sisältävän kuusi yhdeksän päivän jaksoa. Kun suunnittelee yhden yhdeksän päivän ruuat, voi toistaa saman suunnitelman kuusi kertaa.

Otamme ensimmäiselle kolmannekselle lähes kaiken tarvittavan ruuan mukaan, koska kauppoja on harvassa. Se tarkoittaa 18 päivän ruokia. Sen jälkeen haemme ruokatäydennyksiä seuraavalle kolmannekselle kotoamme, joka on melkein matkan varrella. Kauppoja on tällä etapilla säännöllisin väliajoin. Viimeisen kolmanneksen täydennykset viemme etukäteen Ahvenanmaalle Nåtön biologiselle asemalle.

Linssitahnaa, hummusta ja kasviksia kuivurissa.

Seuraavaksi koepakkaus ja matkaan

Tällä hetkellä osa ruuista on valmiiksi pakattuna Pentti Linkolan vanhoihin verkkolaatikoiin. Kartat odottavat pinoissa tarkempaa lajittelua etapeittain. Ompelutöitä odottavat vaatteet ovat kasattuna yhteen nurkkaan. Seinänvierustalla kiemurtelee jono kaikenlaista tarpeellista tavaraa vessapaperista muistiinpanovälineisiin ja punkkipihdeistä gorillateippiin. Olemme suunnitelleet koepakkaavamme kajakit vielä ennen lähtöä, mutta lähtöpäivä lähenee hetki hetkeltä. Ehditäänkö tehdä kaikki tarvittava? Seuraavaksi kerronkin kuulumisia jo jostain Salon ja Kemiönsaaren väliltä!

Ruokakaaos.

lintuhavainnotmelontamerimelontapentti linkolaretkeilySaaristosaaristotutkimussuuri melontaretki

Hyvän mielen joululahja!

Anna lahjaksi lumoava luontokokemus ja luonnon hyvää tekevä vaikutus. Tilaamalla tuet luonnonsuojelutyötä.