Syksy on mielenkiintoinen ja monimuotoinen vuodenaika lintuharrastajalle. Lintuja on lukumääräisesti enemmän kuin keväällä, kun nuoret linnut ovat matkassa. Muuttojakso on pitkä ja syksyllä voi kohdata monenlaisia yllätyksiä.
Kuvat: Samuli Haapasalo Laulujoutsen
Tavanomaisen muuton, syysmuuttokin alkaa jo toukokuulla ja jatkuu talveen, lisäksi jotkut lintulajit lähtevät aika ajoin vaellukselle syksyllä. Pähkinähakin ajanee liikkeelle pesimäalueiden käpykato. Kun ei ole sembramännyn siemeniä, vaellus käynnistyy elo-syyskuulla. Mäntyjen ja kuusien kävyt ovat tärkeitä käpytikalle. Jos täysi kato käy, vaellus voi yltyä hurjaksikin.
Kuusitiainen on tiaisista useimmin liikkeellä. Suurin päiväluku, jonka olen kuullu, oli Viron Puisen niemeltä (Alpo Koukila ja Marko Valker), yli 50 000 kuusitiaista. Osa tali- ja sinitiaisista muuttaa joka syksy, osa talvehtii ja vaihtaa talveksi metsästä pihoihin ja puistoihin, sinitiainen myös ruovikoihin. Vankalla paikkalinnulla hömötiaisella on ollut puolentoista vuosikymmenen aikana jopa kolmekin vaellusta. Viimeisin niistä on tänä syksynä.
Hömötiainen vaelluksella ojapajukossa, kuva Viron Läänemaalta.
Monista pesimäalueitaan laajentavista linnuista saadaan usein havaintoja paitsi alkukesästä myös syksyisin. Syksyyn osuu koko joukko satunnaisia harhailijoita. Phylloscopus -suvun eli uunilintujen kaukana pesivien lajien syyshavainnot ovat jokasyksyisiä. Monet ”pikkulinnut” tekevät rengastajien elämän hyvin mielenkiintoiseksi. Myrskyt voivat kuljettaa satunnaisesti merilintuja jopa maailman ääristä Suomeenkin.
Hyvinä myyrävuosina ahkera retkeilijä törmää hiiripöllöihin ja lapinpöllöihin, jotka saalistavat myös päiväsaikaan. Tilhiä on esim. pääkaupunkiseudulla näkynyt tänä syksynä normaalia selvästi vähemmän.
Vaikka vesilintujen ja kahlaajien muutto on jo pääosin takana, järvenselillä voi olla satoja, jopa tuhansia isokoskeloita ja välillä yksittäisiä kuikkalintuja aina selkien jäätymiseen asti. Monet vesilinnun – joista harmillisen monet ovat uhanalaisia -roikkuvat pitkään säiden mukana ja jotkut yksilöt jäävät talvehtimaan sulapaikkoihin, paikoin isomminkin määrin, esim. Ahvenanmaalla talvehtivien määrä on kasvanut paljon.
Pöllöjen vaellukset Suomen etelärannikolle riippuvat myyrätilanteessa. Ja jos hangen pinta jäätyy, siirtyvät hiiripöllö ja lapinpöllö etelämmäksi. Myyrä- ja lumitilanne vaikuttavat oleellisesti komeiden hiirihaukan ja piekanan talvehtimismääriin.
Hiiripöllö saalistaa myös päiväsaikaan
Tässä pieni ”raapaisu” erilaisiin syksyn lintuhavaintomahdollisuuksiin. Ne ovat usein onnekkaita sattumia, mutta ahkera retkeilijä osuu useammin mielenkiintoisiin havaintoihin myös syksyn ollessa jo aika pitkällä.