Tässä postauksessa tarkastellaan Suomen linnuston tulokkaita ja vahvistuneita kantoja sekä esimerkiksi siirtynyttä muuttoa. Sivuan väistämättä myös harvinaistuvia ja uhanalaiseksi muuttuneita lajeja.

Lintujen kantojen vähentyminen, osan joutuminen uhanalaisiksi ja monien kadotessa sukupuuttoon on dramaattinen ja surullinen ilmiö.

Gotlannissa kelpaa lintuharrastajan lomailla. Siivekkäitä voi havainnoida maisemamatkailun lomassa ja kulttuurikohteeksikin löytyy museollinen lintumaalari Lars Jonssonin töitä.

Vesilinnut voivat vaikuttaa uintisyvyyteensä säätelemällä ominaispainoaan.

Lintujen poikasaika on kiireisimmillään, ja hyvien säiden ansiosta poikueet ovat isoja. Yksinäisiin poikasiin voi törmätä maastossa ja kaupungilla, mutta todennäköisesti niillä ei ole mitään hätää.

Miksi kiertää Töölönlahti: linnut ja kaupunkimaisema!

Ilmaston muuttuessa yhteen ravintokohteeseen ja tiettyyn ympäristöön erikoistuneet lajit ovat ongelmissa. Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa. Erikoistujat kärsivät. Monilla vesilintulajeilla, kuten sinisorsalla ja haahkalla, kevätmuuton ja pesinnän aloituksen on todettu olevan sidoksissa jäiden lähtöön ja ilmastonmuutokseen. Yhteneväisyyksistä huolimatta näiden lajien kohtalot vaikuttavat hyvin erilaisilta.