Vesilintukannat ovat heikentyneet merkittävästi Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat selvittivät, miten lintuvesien hoito ja suojelu ovat vaikuttaneet vesilintukantoihin 1980-luvulta 2020-luvulle tultaessa.

Tutkijat tarkastelivat vesilintukantojen kehitystä tuhannella Suomen lintuvesialueilla. Joukossa oli sekä suojeltuja, että suojelemattomia alueita.

Tutkittujen alueiden hoitotoimet sisälsivät esimerkiksi niittoa, laidunnusta, vesikasvillisuuden poistamista, vieraspetopyyntiä ja särkikalojen poistamista.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että suojelu ja elinympäristöjen kunnostaminen ovat auttaneet vesilintuja, mutta toimet eivät vielä ole olleet riittäviä, jotta ne pysäyttäisivät vesilintukantojen alamäen.

Eniten hoitotoimista ovat hyötyneet joutsenet, hanhet ja haikarat. Sorsien, sotkien ja nokikanan kohdalla tilanne on toinen. Niiden kannat ovat laskeneet myös alueilla, joilla hoitotoimia on tehty, joskin esimerkiksi äärimmäisen uahanalainen punasotka on vähentynyt kunnostetuilla alueilla hitaammin kuin sellaisilla alueilla, joilla toimia ei ole tehty lainkaan.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!