Luontokato ei välttämättä vielä näy kesämökkiläisen silmin Suomen syvimmän järven rannoilla. Lajit kuitenkin kärsivät ihmistoiminnasta sekä pinnan alla että yllä. Ihmisellä on myös mahdollisuus pysäyttää järviluonnon tuho. Artikkeli on Luontokadon kasvot -verkkoartikkelisarjan toinen osa.
Päijänteen kansallispuistoon ei suinkaan kuulu koko Suomen toiseksi suurin järvi, mutta 15 neliökilometriä sen saaria ja rantoja. Vesialueet on rajattu puiston ulkopuolelle.