Kylmä pakkasjakso on ottanut koko Suomen jääviileään syleilyynsä. Pakkasia on mitattu aina eteläisintä rannikkoa myöten, mikä näin marraskuun puolella on ollut viime vuosina varsin harvinaista. Koska lunta ei Etelä-Suomessa juuri ole, routa pääsee pitkästä aikaa pureutumaan syvälle maaperään. Järvetkin saavat teräsjääpeitteen kohvajään sijaan. Tässä blogikirjoituksessa yritän vähän avata sitä mistä pakkasjakso johtuu (ja mistä ei se johdu!), miten harvinaisesta tapahtumasta on kyse, ja miltä tuleva talvi näyttää pidempien ennusteiden valossa.

Talvilämpötilat Suomessa riippuvat suuresti ilmakehän virtauksista. Vallitsevat länsi- ja lounaisvirtaukset tarkoittavat lauhaa talvisäätä, kun taas kylmät pakkasjaksot johtuvat pääosin itä- tai pohjoistuulista. Juuri talvella virtausolot selittävät lämpötilan vaihteluja paremmin kuin kesällä, koska talvisaikaan lämpötilaerot eri alueiden välillä ovat suurempia.

2010-luvun marras-joulukuina on voinut tottua siihen, että pakkasjaksot Etelä-Suomessa ovat jääneet usein valitettavan lyhyiksi, ja jo muutaman päivän pakkasten jälkeen lauha säätyyppi on ottanut vallan. No, nyt tilanne on kuitenkin toinen. Alkanut pakkasjakso kestänee ainakin muutaman viikon, mikä on nykyilmastossa jo melko harvinaista. Syy löytyy luonnollisesti suursäätilasta.

Suomen länsipuolelle, Pohjois-Atlantille muodostui 20. marraskuuta tienoilla voimakas korkeapaineen alue. Ilmakehälle tyypillisesti, suuren skaalan sääilmiöt muodostavat aina pitkiä aaltoja (näitä aaltoja kutsutaan meteorologien keskuudessa muuten Rossby-aalloiksi). Tämän seurauksena korkeapaineen (ja Suomen) itäpuolelle on syntynyt vastaavasti matalapaineen alue, eli tällaisen aallon sola. Tämä suursäätila on saanut aikaan sen, että ilmamassoja jakavat suihkuvirtaukset ovat koukanneet Suomen kohdalla etelästä. Suomi on jäänyt siten kylmien ilmamassojen vaikutuspiiriin, ja vallitsevat virtaukset ovat käyneet pohjoisen ja idän väliltä. Tilanne on lähes peilikuva sille miltä virtauskenttä viime vuosina joulukuissa on yleensä näyttänyt. Vähän vastaava säätilanne tapahtui viimeksi vuonna 2010. Silloin marraskuun puolivälissä alkanut pakkasjakso kesti käytännössä koko talven. 

Usein pitkäaikaiset pakkasjaksot Suomessa linkittyvät heikentyneeseen yläilmakehän (eli stratosfäärin) polaaripyörteeseen. Nyt kuitenkin polaaripyörre porskuttaa vahvana, joten sitä tuskin tästä pakkasjaksosta voi syyttää. Kyse onkin siitä, miten hyvin yläilmakehä ja alailmakehä eli troposfääri ovat kytköksissä toisiinsa. Jos yhteyttä ei ole, ylä- ja alailmakehä elävät omaa elämäänsä, eikä vahvakaan polaaripyörre tuo alailmakehään leudontavia länsivirtauksia. Vastaavasti, voimakaskaan polaaripyörteen heikentyminen ei tuo pakkasia Suomeen, jos nämä kaksi ilmakehän kerrosta eivät keskustele toisilleen. Tässäkin suhteessa talvi 2010-2011 toimii hyvänä esimerkkinä: silloinkin polaaripyörre pysytteli vahvana koko talven, mutta talvi muistetaan pakkasistaan ja varsinkin etelärannikolla suuresta lumimäärästään. 

Alkanut pakkasjakso on jo näyttänyt voimaansa pohjoisessa. Ruotsissa mitattiin maan kovin marraskuinen pakkanen 41 vuoteen, kun Nikkaluoktan sääasemalla mitattiin -37,4 asteen lämpötila. Meillä Suomessa Utsjoella elohopea laski (vai pitäisikö sanoa nykytermein että lämpötila-anturin resistanssi laski) 34:ään pakkasasteeseen. Viimeksi yhtä kovia marraskuisia pakkaslukemia on mitattu Suomessa juurikin vuonna 2010. Helsingissä terminen talvi alkoi käytännössä marraskuun 26. päivä. Se on 2000-luvun neljänneksi aikaisin termisen talven alku, joskaan ei kuitenkaan lähelläkään ennätyksiä. 

Aivan viimeisimmissä ennusteissa näkyy viitteitä, että jopa “arktista ilmamassaa” voisi vierailla Etelä-Suomen yllä tulevana viikonloppuna. Arktisella ilmamassalla ei ole mitään yksiselitteistä määritelmää, mutta monesti meteorologien keskuudessa siitä puhutaan, kun ilman lämpötila 1,5 km korkeudella on alle -16°C. Katsoin uusanalyysiaineistosta miten harvinaista tällainen tilanne olisi. Vuoden 2010 jälkeen marras-joulukuiset arktiset ilmamassat loistavat poissaolollaan, mutta sitä ennen tällaisia pakkasjaksoja on kyllä ollut. Varsinkin ennen 1990-lukua lähes joka vuosi. 

Arktisen ilmamassan esiintyminen Helsingin yllä marras-joulukuussa vuosina 1950-2020. Lähdeaineisto: ERA5 uusanalyysi.

Entäpä sitten jatko? Polaaripyörteen ennustetaan pysyvän tavallista vahvempana niin pitkälle kuin ennustetta vain riittää. Tämä puoltaisi sitä, että ennen pitkää pakkasjakso päättyisi, ja palattaisiin takaisin lauhempaan säätyyppiin. Olettaen siis, että yläilmakehä pääsee kunnolla kytköksiin alailmakehän kanssa. Viimeisimmissä viikkoennusteissa näin voisi käydä joulukuun puolivälissä, jolloin länsivirtaukset voisivat tuoda Pohjois-Eurooppaan lauhempaa ilmaa. Toisaalta, tällä hetkellä menossa oleva pakkasjakso on hieman kylmempi kuin mitä ennusteet vielä pari viikkoa sitten näyttivät. On siis mahdollista, että myös tulevat ennusteet muuttuvat kylmemmiksi ajan kuluessa, eikä mitään voimakasta lauhtumista tule. Jos vuotta 2010 käytetään analogiana, niin tämä voisi olla se todennäköisempi vaihtoehto. Sen aika näyttää.