Bioenergiayhdistyksen ja turveteollisuuden harhaanjohtavaa kuvaa turpeesta luova kampanja on saanut osakseen paljon kritiikkiä.

Faktavirheisiin puuttuminen alkaa purra, sillä turveinfo.fi -sivulta on poistettu väite turpeen arvosta. Kokosivun mainoksissa Helsingin Sanomissa ja monissa muissa medioissa väitettiin, että turvevarantomme on jopa kaksi kertaa arvokkaampi kuin tunnetut öljyvarat Pohjamerellä. Väitteeseen puututtiin muun muassa Suomen Luonnon blogissa.

Nyt turveinfon sivulla olevasta tekstistä (mutta ei julistekuvasta) on poistettu turpeen arvoa Pohjanmeren öljyn arvoon vertaava kohta.

Mennä sai myös väite, jonka mukaan turve ”tekisi meistä rikkaampia kuin norjalaisista”.

Nämä olivat mukana alkuperäisessä tekstissä, kuten voi todeta internethistoriaa tallentavan Wayback machinen tallennuksesta.

Kappale on korvattu miedolla määrävertauksella, jonka mukaan turvevaramme ”ovat tällä hetkellä noin puolet Norjan tunnetuista öljyvaroista (2014).”

Kun siirrytään arvosta määrään, ei ole väliä, ovatko ”varat” nostettavissa vai eivät.

Näin on varsinkin, jos jätetään kertomatta että Norjan öljyvarojen laskenta perustuu myös taloudelliseen hyödynnettävyyteen mikä on turvevara-arviossa jätetty pois (linkistä huomaa, että Norjalla on myös kaasua).

***

Soiden ennustetusta teknisesti käyttökelpoisesta 13 000 terawattitunnin energiasisällöstä suurin osa on kaukana Lapissa, luonnonsuojelualueilla, pieninä esiintyminä ja muutoin kannattamatonta hyödynnettäväksi. Tämä sanotaan suoraan turvevarajulkaisussa:

”Teknisesti käyttökelpoinen suoala tarkoittaa laskennallista alaa, josta ei ole vähennetty jo tällä hetkellä muun maankäytön piirissä olevia suoalueita, esimerkiksi luonnonsuojelualueita, kaatopaikkoja, puolustusvoimien käytössä olevia alueita ja viljelyksiä jne. Teknisesti käyttökelpoiset turvevarat eivät tarkoita taloudellisesti käyttökelpoisia turvevaroja. Teknisesti käyttökelpoisissa turvevaroissa ei ole huomioitu ympäristön suojelun vaatimuksia. Teknisesti käyttökelpoisissa turvevaroissa on laskettu koko kerrostuman turvevarat suonpinnalta pohjalle huomioimatta mahdollisesti suon pinnalta ja pohjalta hyödyntämättä jäävää kerrosta.”

Turvetta ei kannata kuljettaa pitkää matkaa.

Todelliset varat ovat vain murto-osa ennustetuista ”teknisistä varoista”, mikä näkyy kun lähellä käyttöpaikkoja olevia soita ehdotetaan suojeluun: silloin ei olekaan enää korvaavia kohteita ja valtavaa varantoa, josta voi etsiä vaihtoehtoisen kohteen.

Ja näin on, vaikka turve saa yli 140 miljoonaa euroa verotukea.

Ero turve- ja öljyvarojen arvioinnissa on suuri. Öljyvarat lasketaan maailmalla varsin kurinalaisesti myös todennäköisen hyödyntämisen näkökulmasta.

Energiavarojen luokittelu on parhaimmillaan tarkkaa puuhaa. Norjan öljyvarojen luokituksen ja kansainvälisen luokituksen vertailua.

 
Hiilivaroissa on ollut samanlaista kirjanpitoa kuin turvevaroissa. Zane Selvans on dokumentoinut kauniisti Clean Energy Action -järjestön sivuilla, miten Saksa, Britannia ja Puola ovat pudottaneet käsitystä hiilivaroistaan jopa yli 90 prosenttia.

World Energy Councilin uusiman tiedon mukaan esimerkiksi Saksassa arvioidaan nykyisin kivihiilivaranto hyvin pieneksi. Syynä on se, että kivihiili lasketaan mukaan vain siihen asti, kun Saksa vuonna 2018 lopettaa kotimaisen kivihiilen tukemisen.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Suomi hyötyisi paljon, jos jokin taho tekisi kurinalaisen, selväpäisen arvion turvevaroista. Silloin ei tosin voitaisi tehdä harhaanjohtavaa mainoskampanjaa, joka perustuu heppoisille väitteille.