60/100

Viime kesänä 2016 oli niin hyvä onni, että liiterissämme pesi haarapääskypari ensin normaalisti alkukesästä ja vielä uudestaan loppukesästä. Kaikki viisi poikasta lähtivät lentoon ensimmäisestä ja samoin viisi toisestakin. Jälkimmäiset poikaset varttuivat pesässä syyskuun alkupuolelle asti. Onneksi syksy oli lämmin ja suotuisa ja toisenkin pesinnän poikaset ehtivät ajoissa lentoon. Oli tärkeä päästä harjoittelemaan selviytymistä maailmalla vanhempien hyvässä opastuksessa tutuissa kotinurkissa ennen pitkämatkaista muuttoa eteläiseen Afrikkaan.

Tänäkin vuonna todennäköisesti neljä poikasta pääsi lentoon. Ystäväni naapurista on laskenut tämän kesän pääskynpesiä liiteriltään ja saunaltaan. Yleensä niitä on jopa yli kymmenen, nyt vain pari kolme. Ovatko olosuhteet talvehtimisalueilla Afrikassa olleet huonot? Tai onko Saharan ylittäminen ollut poikkeuksellisen hankalaa keväällä? Vai onko vähyys seurausta kylmästä keväästä? Muuttokin on voinut jäädä kesken. Hyönteiset ovat kortilla, ei edes hyttysiä ole! Ehkä osa linnuista ei ole kyennyt pesimään lainkaan. Kysymys voi olla usean tekijän yhtäaikaisesta yhdensuuntaisesta vaikutuksesta. Tilanne näyttää samalta Suomessa ja Virossa, josta nuo mainitsemani havainnot ovat. Ainakaan vielä ei ole merkkiä syyskesän pesinnän käynnistymisestä.

Haarapääskyn visertelyn sähkölangalla, pesinnät ihmistä lähellä ja pääskyn lennon tuleentuvan viljapellon yllä liitän syvästi pohjoisen kesän tunnelmaan. Pääskykannat ovat kuitenkin laskeneet. Luontaiset pesimäpaikat navetoissa ja muissa vanhoissa maatalouden rakennuksissa ovat vähentyneet, karjatalous on muuttunut. Toivottavasti tämänvuotinen väheneminen olisi ohimenevää.

Haarapääskyt parittelevat toukokuulla. Pesinnät ovat kuitenkin kärsineet kylmästä keväästä ja kesästä. Myös pääskyjen muutto on voinut olla haasteellinen. Ehkäpä tämä pari kuitenkin innostuu vielä uudestaan pesimisestä näinkin loppukesällä, edellisen vuoden tapaan.

Myös tervapääskylle (joka kuuluu kirskulintuihin, ei pääskyihin) tämä vuosi tuntuu olevan suorastaan olematon pesinnän suhteen. Ne eivät ole tulleet kevätkesän kottaraisen jälkeen pihapönttöihin. Samoin tutut tiaispoikueet ilmestyivät kiertelemään normaalia myöhemmin ja pieninä pesueina. Moni epäonnistui pesinnässään kokonaan.

Täsmällisiä tietoja lintujen pesinnän onnistumisesta ei toki voi olla vielä kesken pesimäkauden, mutta retkeilystä tuleva tuntuma ja muutamien tuttujen paikkojen luvut tuntuvat pahoilta. Jos vaikea kevät ja kesä toistuu toisensa perään, monien lintujen kannat saattavat suorastaan romahtaa.

Onkin tosi hyvä, että paljolti myös maallikoiden tuottama lintutieteellinen tutkimus- ja seurantatieto auttaa analysoimaan muutosten syitä. Tieto johtaa usein löytämään keinoja myös eri lintulajien kohtaamiin haasteisiin, toivottavasti havahtumaan muutoksiin ajoissa ja reagoimaan syihin tehokkain keinoin ja kansainvälisessä yhteistyössä. Monet syyt ovat vaikeita ja hankalia. Yksi niistä on ilmastonmuutos ja sen kaikkinainen vaikutus elinympäristöön. Mutta tahtotilan tulee olla kirkas! Pääskysen kujerrus kuuluu kesän tunnelmaan.