56/100

Käenpiika kurkistamassa pöntöstä pihan laidassa tai hakamaalla kuului erottamattomasti vanhaan suomalaiseen perinnemaisemaan vielä puolen sataa vuotta sitten. Ja linnun kuuluvasta nopearytmisestä soidinhuudosta – kjy kjy kjy… saatettiin ennustaa tulevat kuivat säät tai tietää jopa kauran kylvöpäivät. Yleensähän linnun huudot ennustavat sadetta.

Varmastikin elinympäristön muutokset, muun muassa metsälaidunten ja hakojen katoaminen, ovat vaikuttaneet käenpiian pesimäkannan voimakkaaseen vähenemiseen. Onneksi linnulle kohdennetuilla pöntötyksillä on kuitenkin saatu hyviä tuloksia. Suurin lasku on takana arvellaan lintuatlaksenkin arviossa. Kannattaa tutustua erityisesti käenpiialle rakennetun pöntön ohjeisiin. Kottaraisenpönttökin voi sopia, hieman pienempireikäisenäkin.

Virossa tämä jännittävä lintu on saanut hauskan nimen väänkael, joka tarkoittaa jukuripäätä, niskoittelijaa; sananmukaisesti kuitenkin vääntökaulaa. Nimi tulee siitä, että käenpiika käyttäytyy pöntön pohjalla uhkaavasti ja pelottavasti kuin käärme kaulaansa väännellen ja päätänsä voimakkaasti kohottaen ja sähähtäen pesärosvoa vastaan. Itsekin se saattaa tyhjentää pienempiensä aloittamia pesiä etsiessään sopivaa pesäkoloa. Tämä harmillinen tapa saattaa liittyä käenpiian kosintaseremonioihin.

Virossa käenpiian kanta on edelleen vahva. Sopivien metsäsaarekkeiden vaiheilla voi kuulla kerralla käenpiian jopa kolmelta neljältä suunnalta. Toivottavasti elinympäristö ja käenpiialle kohdennetut pöntöt auttavat tätä kiehtovaa lintua elpymään Suomessa.