77/100

Tässäpä jännittävä lintu. Rautiainen. Jos ei tunne rautiaisen ääniä, sitä havaitsee tuskin koskaan.

Mutta jos rautiaisen lentoääni – selkeä, vaikkei voimakas, lyhyt ja nopearytminen äänisarja ti-hi-hi – tulee tutuksi, linnun havaitsee äänestään tuon tuostakin huhtikuussa alkavalta kevätmuutolta läpi kesän syksyn viimeisiin rautiaisiin asti.

Rautiainen pesii kaksi, kolmekin kertaa kesässä. Niinpä nyt alkusyksystä muutolle lähtevien ja valmistautuvien rautiaiasten ti-hi-hi -ääniä kuuluu eniten.

Rautiainen lienee saanut nimensä raudan värisestä rinnastaan ja osin samanvärisestä päästä. Liekö nimi samalla sukua sanalle rautio eli seppä, joka tuota rautaa takoo. Linnun selkäpuoli on kauniin ruskean kirjava.

Mutta rautiaista siis näkee vain harvoin läheltä, lähimmillään tyypillisesti laulamasta korkealla kuusen latvassa. Lintu voi olla lähelläkin, se pesiikin alhaalla näreessä, mutta puikkelehtii ja piileskelee aluskasvillisuuden ja pensaitten suojassa tunnistamattomana. Niinpä rautiainen ei ole kovin tuttu, vaikka sen kanta on ihan runsas ja elinvoimainen.

Hauska tapaus lajissaan!