4/100

Tiaiset ovat aidoimpia talvilintujamme. Osa sinitiaisista tosin vaihtaa biotooppia ruovikoihin, talitiaiset siirtyvät paljolti kylille, mutta töyhtötiainen, hömötiainen ja lapintiainen asuvat aina metsässä eikä kuusitiainenkaan vaella kuin harvoina vuosina. Kaikki tämänpäiväisen jutun linnut kuvasin runsaan tunnin aikana Sipoossa viime torstaina. Se kertoo, että monta kaunista voi hyvällä onnella tavoittaa kauniin pakkaspäivän hetkessä suomalaisessa metsässä.

Tiaiset ovat sopeutuneet hyvin lyhyeen talvipäivään ja kylmyyteen. Kuitenkin erityisen kylmät talvet verottavat myös tiaiskantaa, varsinkin jos kylmät osuvat vuoden lyhyimpiin päiviin. Selviytymistä vaikeuttaa vielä, jos havupuiden oksien pinta jäätyy. Tuimat tuuletkin kysyvät paljon energiaa.

Syksyllä tiaiset keräävät hyönteisiä, hämähäkkejä ja siemeniä talven varalle kaarnanrakoihin, jäkälien piiloon tai neulasten väliin. Näin ne varautuvat talveen. Uudempi tutkimus kertoo, että ne muistavat kätkönsä. Ensimmäisessä kuvassa hömötiainen miettii kunnon pakkasessa männynoksalla, tuohonko olen varastoinut? Ainakin siinä näyttäisi olevan erinomaisia piilopaikkoja. Silti läheinen talviruokintapaikka on hyvä apu hömppärillekin. Yksi konsti sillä on vielä: hömötiainen pystyy laskemaan ruumiinlämpöään useilla asteilla energian säästämiseksi talviyönä. Kuusitiaiset ahtautuvat usein yhteiseen talvikoloon tai vieri viereen oksalle.

100_4b

Ihastuttava töyhtötiainen selviää aitona paikkalintuna läpi talven ja aloittaa pesintänsäkin jo huhtikuun alussa, usein vielä hankien aikaan. Tämän aivan oman näköisensä linnun sopeutuminen talveen on ilahduttavaa ja kiehtovaa.

100_4c

Tässä kuvassa sinitiainen värisyttää ihoaan ja tuottaa oksalla istuessaankin lämpöenergiaa 20 asteen pakkasessa.

100_4d

Neljännessä kuvassa on hauska kohtaaminen. Pyrstötiainen, joka on aina liikkeessä, on taas saapunut ruokintapaikalle kun sen edestä livahtaa puun runkoa myöten ylös puukiipijä, ravinnonhankinnan spesialisti. Osa puukiipijän kannasta muuttaa, mutta osa talvehtii ja selviää yli talven lähinnä hyönteisillä ja hämähäkeillä, joita se hakee käyrällä nokallaan kaarnanraoista. Myös puukiipijä on oppinut ruokinnalle, tali on sillekin hyvä vararavinto pakkasessa.

100_4e

Tikat ovat myös talviruokintapaikan vakioasiakkaita, tässä harmaapäätikkanaaras uuden lumen ja iltavalon kirjaamassa metsässä.

100_4f

Ja kun lyhyt talvipäivä kääntyy iltaan ja aurinko heittää viimeiset, kauniit punaruskeat sävynsä metsään, tulee pienen pyrstötiaisenkin höyhenpeitteen alla olla riittävästi energiaa yli pitkän ja kylmän yön.

100 päivää luonnossaSuomi 100tiaiset