Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori: ”Olen erittäin huolestunut ajatuksesta poistaa Ely-keskuksilta valitusoikeus”
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuoria on luonnehdittu yhdeksi maan keskeisistä oikeusoppineista. Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kritisoi Suomen Luonnon haastattelussa hallitusohjelman ehdotuksia kuntien vallan kasvattamisesta ja kuntalaisten oikeuksien kaventamisesta.
Pääministeri Juha Sipilän kabinetin hallitusohjelman ympäristön kannalta ehkä merkittävimmät linjaukset sisältyvät liitteeseen neljä, asuntopolitiikan alle. Linjaukset ovat osa hallitusohjelmaa, jonka päätekstin mukaan liitteen toimet toteutetaan.
Asuntopoliittisen liitteen laatinutta työryhmää veti ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk), eikä liitteeseen kirjatuilla oikeusjärjestelmämme mullistuksilla ole kovin paljon tekemistä asuntopolitiikan kanssa.
Liitteen mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi. ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi.
Suomen johtaviin perustuslain ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoihin kuuluva akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on hämmästynyt ajatuksesta, että Ely-keskukset menettäisivät valitusoikeutensa kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvissä asioissa; ne jäisivät vain konsultoiviksi viranomaisiksi.
”Tämä on perustuslain kannalta ongelmallista. Kun maankäyttö- ja rakennuslakia 1990-luvulla säädettiin, kuntien päätösvaltaa kaavoituksessa lisättiin, ympäristökeskusten ja ympäristöministeriön valtaa rajoitettiin. Tätä kuitenkin tasapainotti ympäristökeskusten valitusoikeus”.
Ympäristökeskukset lakkautettiin Matti Vanhasen pääministerikaudella vuonna 2009, jolloin niiden tehtävät siirrettiin pääosin Ely-keskuksille.
”Tuolloin Ely-keskusten valitusoikeus kompensoi kontrollin vähentymistä. Olen erittäin huolissani ajatuksesta poistaa niiltä valitusoikeus”, Tuori painottaa.
”Kaikissa vähänkään merkittävissä kaavoitus- tai rakennushankkeessa, ylipäänsä ympäristökysymyksissä, vaikutukset eivät ole paikallisia, ne eivät rajoitu yhteen kuntaan. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle, ja siksi tarvitaan valvovaa viranomaista.”
”Pienissä kunnissa esiintyy taipumusta jakaa etuuksia sulle-mulle periaatteella. Suuremmissa kunnisssa vaikutavat suuret taloudelliset intressit, ja sillä on joskus seurauksensa”.
Ely-keskusten valitukset yleensä aiheellisia
Eky-keskusten on väitetty tehtailevan asiantuntemattomia valituksia. Tähän vastasi blogissaan jo neuvottelujen aikana ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka:
”Kunnat hyväksyvät vuosittain runsaat 1000 asemakaavaa. Esimerkiksi vuosina 2008–2013 kunnat hyväksyivät 6400 asemakaavaa. Kaikkiaan niistä tehtiin 626 valitusta. Ely-keskusten osuus niistä oli 54 kappaletta. Jatkovalituksen alueellinen ELY-keskus teki kahdessa tapauksessa. Näiden lukujen valossa Ely-keskuksia ei voi luonnehtia himovalittajaksi.”
Tavallisesti valitukset olivat aiheellisia.
”Entä johtiko Ely:n valitus muutoksiin hallinto-oikeuksissa? Kyllä, useimmissa tapauksissa kaavapäätös muuttui”.
Kuntalaisilta valitusoikeus pois
Hallitusohjelman liitteeseen on kirjattu selvitettäväksi kunnallisvalitusten muuttaminen hallintovalituksiksi. Pieneen merkintään sisältyy suuri periaate.
”Tavoitteena on vähentää niitä, joilla on oikeus valittaa. Kunnallisvalituksen voi tehdä jokainen kunnan jäsen, mutta hallintovalituksen vain asianosainen. Se, jota asia suoraan koskee”, Kaarlo Tuori selventää.
”Tämä olisi hyvin olennainen heikennys kansalaisten oikeuksiin. Se muuttaisi koko sen ajattelutavan, johon kunnallinen itsehallinto perustuu.”
Itsehallinnon periaatteen mukaan kunta kuuluu kuntalaisille tasavertaisesti.
Myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Pekka Vihervuori pitiää ehdotusta arveluttavana. Hän puhui aiheesta Hämeenlinnassa hallitusohjelman juuri valmistuttua:
”Vaikka kunnallisvalitukset joskus saatetaan kokea kiusallisinakin, kunnan jäsenen muutoksenhakumahdollisuus itsessään on merkittävä preventiivisenkin oikeussuojan ja laillisuuden tae meidän suomalaisessa järjestelmässämme, jossa korruptiota on kansainvälisesti katsoen vähän. Pidän varsin arveluttavana, jos tällaisessa herkässä saumassa koko itsenäisyyden ajan toiminutta kunnallisvalitusinstituutiota lähdettäisiin jostakin suppeasta näkökulmasta ajamaan alas edes rajoitetusti, vaikkapa kaavoituksessa. Maankäytön suunnitteluhan on itse asiassa kunnallisen vallankäytön ydinaluetta, jossa myös päätetään merkittävistä varallisuuseduista. Maailmalta löytyy esimerkkejä, joita ei pidä seurata.”
Mahdollisen alueellisen tonttipulan syyt ovat Vihervuoren mukaan ”aivan muualla kuin muutoksenhaussa”.
Vain varakkailla varaa valittaa?
Hallitus haluaa muuttaa KHO:n puhtaasti ennakkotapaustuomioistuimeksi, johon saisi valittaa vain luvan saatuaan. Näin tehtäisin kaavoitusasioiden ohella kaikissa ympäristöasioissa. Ohjelmassa vaaditaan myös oikeudenkäyntimaksujen korottamista ainakin kaava- ja rakennusasioista valitettaessa. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kritisoi myös tätä.
”Oikeusturvan hakeminen ei saa olla riippuvainen kansalaisen maksukyvystä. Oleellinen oikeusturvamomentti on, että hallinto-oikeuksissa oikeudenkäynti on suhteellisen halpaa, siinä ei ole samanlaista tarvetta asianajajaan kuin yleisissä tuomioistuimissa, eikä oikeusturvan hakeminen muodosta merkittävää kuluriskiä. Tässä on vaarana, että oikeusturvaan olisi varaa vain varakkailla”.
Olisiko tämä sopusoinnussa perustuslain takaamaan yhdenvertaisuus lain edessä -periaatteen kanssa.
”Ei todellakaan olisi”, Kaarlo Tuori toteaa.
Mikko Niskasaari
Hannele Pokan blogi 21.5.2015:
Kho:n presidentti Pekka Vihervuoren puhe: