Luontokuvausta harrastava Anne Saarinen löysi keltavyöampikin mökiltään Paraisiin kuuluvalta saarelta kesällä 2019.

”Se oli kaunis ja iso kuin mikäkin! Minulla ei ollut mitään käsitystä, mikä se on, mutta yhdessä Facebookin luontoryhmässä sattui tulemaan lajin nimi vastaan”, Saarinen kertoo.

Hän löysi myöhemmin hämähäkin lähistöltä pallomaisen ruskean kudelman, joka paljastui naaraan tekemäksi munakoteloksi. Sen suojissa munat talvehtivat ja kehittyvät kuoriutumisvalmiiksi. Naaras kuolee lisääntymisen jälkeen, joten pesä jää oman onnensa nojaan.

Kesällä 2020 ampikkeja löytyi jo toistakymmentä, ja samalla munapesiäkin alkoi ilmestyä yhä useampia. Saarinen sai luontokuvaaja Håkan Söderholmilta vinkin, että pesiä kannattaa pitää keväällä tarkasti silmällä. Pienet hämähäkit eivät heti poistu auenneen munakotelon luota, joten talvehtimismenestyksen voi ehtiä todistamaan.

“Huomasin, että yksi pesä oli vähän repeytynyt. Siellä oli aivan pienenpieniä hämähäkkejä, paljaalla silmällä hädin tuskin erotti, että ne liikkuvat. Myöhemmin kävin uudelleen katsomassa. Sain ne jo kuvattuakin ja näin, että peräpäästä tulee lankaa.”

Kun Saarinen julkaisi havaintonsa Facebookissa, kommenttikentässä epäiltiin, että kyseessä olisi ensimmäinen varmistettu menestyksekäs talvehtiminen Suomessa. Kävi kuitenkin ilmi, että tuo havainto tehtiin jo kymmenisen vuotta sitten, mutta hämähäkin poikaset olivat siitä huolimatta harvinainen löytö.

”Eihän niitä tietenkään montaa ole löydetty, se on selvä”, kertoo Luonnontieteellisen museon museomestari Timo Pajunen.

Keltavyöampikki löydettin Suomesta ensi kertaa vuonna 2005, mutta vuonna 2011 lajin edustajia löytyi jo yli kymmenen eri puolilta maan eteläosaa.

Poikaset levittäytyvät tehokkaasti, sillä ne voivat heittäytyä tuulen mukaan. Tarvitaan silti melkoinen määrä tuuria, että lento kantaa Suomenlahden yli, ja että naaras ja koiras päätyvät samaan paikkaan. Kaiken tämän pitää tapahtua samana kesänä, sillä aikuiset hämähäkit eivät elä talven yli.

Pajunen kertoo, että Suomeen tulee uusia hämähäkkilajeja tasaiseen tahtiin, parikin vuodessa. Keltavyöampikin onnistunut lisääntyminen tarkoittaa, että elinolosuhteet ja lämpötilat alkavat olla täällä lajille suotuisat. Pajusen mukaan laji on vähintäänkin vakiintumassa Suomeen, jos ei jo ole vakiintunut.

Anne Saarinen on toivottanut tulokaslajin tervetulleeksi mökkisaarelle, ja ampikkien verkkojen läheisyydestä nurmen leikkaaminen on lopetettu.

”Olen niin tyytyväinen siihen, että ihan tämmöinen tavallinenkin ihminen saattaa todistaa todellisia luontoihmeitä, kun kulkee silmät auki”, hän sanoo.

Opi lisää hämähäkeistä!

Lajikoulu: Tunnista hämähäkki!

Verkkoonsa keltavyöampikki kutoo tunnusomaisen siksak-kuvion. Kuva: Anne Saarinen