Helsingin Laajasalon Stansvikinkalliolla aloitetaan metsähakkuut ja kalliolouhinta, vaikka merkittävä osa alueen jo hyväksytystä asemakaavasta on yhä uudelleenarvioitavana. Jo hyväksytty asemakaava päätettiin uudelleenarvioida luontoarvojen takia. Alueen raivaustyöt liittyvät alueelle rakennettaviin katuihin, jotka rakennetaan uudelleenarvioitavan osan rajalle.

Luontojärjestöt ja paikallinen Stansvikin kyläyhdistys vastustavat hakkuita ja toivovat, että teitä ei rakennettaisi ennen uudelleenarvion valmistumista.

Hakkuut ja katujen rakentaminen aloitetaan alueelle, johon kuuluu jo rakennetun ympäristön lisäksi myös luonnolle arvokkaita alueita. 2011 tehdyssä kartoituksessa Stansvikinkallio todettiin suurelta osin Metso I-luokan elinympäristökriteerit täyttäväksi, runsaslahopuustoiseksi kangasmetsäksi. Tämänkaltaisissa metsissä luontoarvot ovat niin merkittävät, että valtio ostaa vastaavanlaisia metsiä suojelualueiksi. Helsinki haluaa kuitenkin rakentaa alueelle asuintaloja.

Stansvikinkallio on myös todettu lepakoille arvokkaaksi alueeksi. Lisäksi sieltä on löydetty lahokaviosammalta, joka on rauhoitettu ja erityisesti suojeltu laji, joka on myös EU:n luontodirektiivin nojalla suojeltu.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan päätöksessä maaliskuulta 2023 kuitenkin todetaan, että ”selvityksen ja Helsingin ympäristöpalvelujen asiantuntijoiden näkemyksen perusteella lahokaviosammalen säilyminen Laajasalossa ei ole kokonaisuutena uhattuna Stansvikinkallioon suunniteltujen maankäytön muutosten johdosta. Laji tulee säilymään pääosalla parhaista esiintymistään sekä Laajasalon luonnonsuojelualueilla.”

Toisin sanoen kaupunkiympäristölautakunta siunaa sen, että osa lahokaviosammalesiintymästä tuhotaan, sillä lajin oletetaan säilyvän muualla. Juuri tällaisten paikallisten sukupuuttojen tiedetään pikku hiljaa nakertavan lajien populaatioita, ja vievän niitä kohti yhä kiihtyvää uhanalaisuutta ja sukupuuttoa.

Keväällä 2023 alueelta löytyi myös liito-orava, kun kaksi linnunpönttöjä siivoavaa lintuharrastajaa säikäyttivät liito-oravan liikkelle pöntöstä. Tapaus on poikkeuksellinen, sillä liito-oravahavaintoja tunnetaan Lahdenväylän itäpuolelta vain vähän.

Havainnon jälkeen Stansvikin kyläyhdistys teetti alueella suppean liito-oravaselvityksen, jossa käytettiin apuna koulutettua koiraa. Yleensä liito-oravakartoitukset tehdään kevättalvella, koska silloin papanat ovat helpoimmin ihmisen löydettävissä. Stansvikin papanat löytyivät kuitenkin kesäkuussa koiran avulla, joka haistaa jopa vuoden vanhat papanat.

Arvokkaan metsän lisäksi Stansvikinkallio on tärkeä alue lepakoille, lahokaviosammalelle ja alueella on havaittu jopa Itä-Helsingissä harvinainen liito-orava.

Asemakaavan uudellenarviointi jäänyt muiden hakkeiden jalkoihin

Helsingin kaupungin arkkitehti Tyko Saarikko kertoo, että Stansvikinkallion kaavan uudelleenarviointi on ollut tauolla muiden kiireellisempien kaavojen takia. Kaavan uudelleenarvioinnista päätettiin jo kevättalvella 2022. Aikaa on kulunut puolitoista vuotta, mutta arviota ei olla saatu valmiiksi.
Saarikko arvioi, että kaavan uudelleenarviointi jatkuu loppuvuodesta ja sitä päästään käsittelemään kaupunkiympäristölautakunnassa keväällä tai syksyllä 2024.

Uudelleenarviointiin kuuluu pääsääntöisesti kaava-alueen itäosa ja eteläinen korttelialue.

”Arvio tehdään metsäluonnon arvojen näkökulmasta, että poistetaanko sieltä rakentamista ja miltä laajuudelta”, Saarikko kertoo. Uudelleenarvion tueksi kaupunki on teettänyt selvitykset lahopuun määrästä ja kääpälajistosta.

”Tämä on aivan päivänselvä asia”, Saarikko sanoo ja viittaa valtuuston päätökseen teiden rakentamisesta.

”Valtuuston päätöksen mukaan luovutetut tontit, sekä eri alueelle kaavoitetut koulu, päiväkoti ja liikuntahalli rakennetaan kiireellisesti”, Saarikko kertoo. Hän lisää, että nyt rakennettavat katualueet ovat välttämättömiä rakentamiselle.

Maija Wilskman Stansvikin kyläyhdistyksestä näkee, että teiden rakentaminen olisi saanut odottaa uudelleenarvion valmistumista.

”Tiet on suunniteltu niin, että asemakaava, joka nyt on uudellenarvioitavana, toteutuisivat sellaisenaan, ilman muutoksia”, Wiskman sanoo. Hän on huolissaan, että luontoarvoista huolimatta kaupunki rakentaa alueen alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Kun katusuunnitelma oli kommentoitavana, Stansvikin kyläyhdistys ehdotti, että talot rakennettaisiin jo rakennetulta länsipuolelta, eli Haakoninlahdenkadulta käsin. Näin itäpuolen metsäalue voisi odottaa koskemattomana uudelleenarvion valmistumista. Kaupunki haluaa kuitenkin rakentaa tiet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Stansvikinkallion rakentamisesta on väännetty pitkään. Kesäkuussa 2019 hallinto-oikeus kumosi asemakaavan puutteellisten luontoselvitysten takia, mutta se sai lainvoiman korkeimmassa hallinto-oikeudessa marraskuussa 2020.

Lainvoimaisen asemakaavan uudelleenarviointi on Suomessa erittäin harvinaista. Sen perusteena ovat Stansvikinkallion poikkeukselliset luontoarvot. Ensi vuonna ratkeaa, säästyvätkö Stansvikinkallion metsät uudelleenarvio tuloksena.