Suomessa on vireillä useita hankkeita, joiden toteuttaminen merkitsisi Natura-ohjelmaan otetun alueen suojeluarvojen romuttamista tai ainakin syvää loukkaamista. Esimerkiksi Sodankylässä kaivosyhtiö Anglo American haluaisi muuttaa tavattoman arvokkaan Viiankiaavan kaivokseksi.
Helsingin Östersundomissa Natura-alueiden suojelua yritetään yhä murtaa tai kiertää, perusteena uusi asutus.

Kun noin 30 neliökilometrin suuruinen alue vuonna 2009 siirrettiin Sipoosta Helsinkiin, kaavoittajaa kiinnostivat erityisesti sen Natura-ohjelmaan kuuluvien neljän lintulahden rannat. Niistä kaavailtiin tontteja ”hyville veronmaksajille”, kuten asia Helsingissä ilmaistaan.

Natura-alueen suojelun tarkoitusta ei kuitenkaan saa heikentää myöskään alueen ulkopuolisella toiminnalla. Alueliitoksen jälkeen kaupungin kaavoittajat kävivät pyytämässä silloiselta ympäristöministeri Paula Lehtomäeltä, ettei Helsingin tarvitsisi piitata Natura-alueista, ei ainakaan jättää mitään suoja-alueita niiden ympärille.

He saivat ministeriltä tukea, mutta asian vuodettua julkisuuteen tämä joutui kiireesti perääntymään.

Naturan loukkaaminen edellyttää, että kyseessä on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä hanke jolle ei ole vaihtoehtoa, ja että menetys kompensoidaan uudella suojelualueella. Ainoatakaan tällaista poikkeusta ei ole Suomessa hyväksytty, ja hyvin harvoja koko EU:n alueella. Ne ovat olleet sellaisia, jotka on katsottu kansallisen edun kannalta suorastaan elintärkeiksi.

Muurinmurtaja Naturaa vastaan

Östersundomin kaavoitus herättikin aikanaan haaveita muun muassa kaivosteollisuudessa. Jos Natura-suojelu olisi mahdollista murtaa tonttien saamiseksi ”hyville veronmaksajille”, sen pitäisi olla mahdollista arvokkaiden mineraalien kaivamiseksi:

Tämä linja vei kuitenkin umpikujaan ja Östersundomin kaavoitus jumittui vuosiksi. Tilanteen laukaisemiseksi kaavoittaja viime syksynä poisti suunnitelmistaan etelään, kohti lintulahtia koukkaavan metroaseman ja lyhensi metrolinjaa. Samalla annettiin ymmärtää lintulahtien lähimpien alueiden jäävän rakentamatta. Näytti suojelun kannalta hyvältä, mutta ei ollut aivan sitä. Alueet on nimittäin merkitty selvitysalueiksi, joiden kaavoittaminen ratkaistaan myöhemmin.

Miksi ne jätettäisiin tässä vaiheessa kaavoittamatta?
”Östersundomin Natura-suojelualueiden läheisyydessä on samoja lintulajeja, joita Naturassa suojellaan. Kun ne osoittautuivat kaavoituksessa kovin ongelmallisiksi, samoin yksi luontotyyppi, ja kun kyseessä kuitenkin on vain yleiskaavan osa-alue, päätettiin ottaa aikalisä ja jättää ne selvitysalueeksi”, perustelee Östersundomin projektipäällikkö Ilkka Laine.

Laskeeko kaavoittaja siis sen varaan, että lainsäädäntö muuttuu?
”On mahdollista, ettei tuota aluetta rakenneta koskaan. Östersundomin taloudellisissa laskelmissa sinne rakentamista ei nyt huomioida ollenkaan.” ”Toisaalta, jos olosuhteet muuttuvat, alueelle voidaan rakentaa”.

Mikä tai mitkä ovat ne olojen muutokset, joiden varaan lasketaan?
”Jos Natura-lainsäädäntö muuttuu, tai luonnonolosuhteet tai tulkinta Natura-säädöksistä, niin tilanne on toinen. Arviot Naturan vaikutuksesta ovat asiantuntija-arvioita, ja on ollut vaikeaa saada selvää luonnontieteellistä vastausta kysymyksiin”, Ilkka Laine sanoo.

Natura-alueita suojelevaa lainsäädäntöä ei noin vain mullisteta, koska se perustuu EU:n direktiiviin. Toiveet asetetaan siis tulkintojen muuttamiseen.

On mielenkiintoista, että paikallinen valtalehti Helsingin Sanomat toistuvasti hyökkää Östersundomin Natura-alueiden suojelua vastaan. Kirjoittelu tuntuu pohjustavan tulkinnan muutosta.

Viimeksi 17.3.2017 laajassa artikkelissa lehti valitti Helsingin menettävän sata miljoonaa euroa ”muutaman linnun takia”. Helsingin Sanomien narratiivissa Östersundomin kaavoitusta rajoittavat vain pyyn, kehrääjän ja ruisrääkän suojelu, joiden korostetaan olevan yleisiä lintulajeja. Tosiasiassa Östersundomin Natura-alueiden suojeluperusteena on yhdeksän suojeltua luontotyyppiä, 28 kasvi- ja sienilajia, yksi hyönteis- ja 22 lintulajia, mikä aina jää kertomatta.

Tällainen tiedotus on tuttua myös Lapissa, jossa Vuotoksen arvokkaiden Natura-soiden hukuttamista tekoaltaan alle ja Viiankiaavan uhraamista kaivosteollisuudelle perustellaan kerkeästi väitteellä ”samanlaisia soita on joka puolella”.

Sipoonkorven laitaan

Östersundomin kaavoitus on törmäyskurssilla Naturaan myös pohjoisessa, jossa on suunniteltu maansiirtotöitä ja asutusalueita aivan Sipoonkorven kansallispuiston laitaan.

Lisämurhe on metro, jonka pitäisi olla alueen liikenteen selkäranka, ja jonka kustannusarvio on riisuttunakin luokkaa 800 miljoonaa euroa. Harva uskoo kustannusarvion pitävyyteen sen jälkeen, kun Espooseen kulkevan länsimetron hinta lähes kaksinkertaistui, ennen kuin sitä on edes saatu käyttöön.

Vantaan kaupunki on ilmoittanut, ettei se ole halukas rahoittamaan itämetroa. Kuntien yhteisen yleiskaavan suunnittelu kuitenkin jatkuu, metroon tukeutuen.

”Asiasta on keskusteltu apulaiskaupunginjohtajien ryhmässä, ja siinä on todettu, että tehdään ensin hyvä yleiskaava. Katsotaan sitten, kuka maksaa mitäkin”, projektipäällikkö Ilkka Laine kertoo.
Seuraava ehdotus Östersundomin yleiskaavaksi on tarkoitus saada nähtäville lokakuussa.