Suomessa on mahdollisesti ensi kertaa joutunut muuntogeenistä GM-kasvia kokeesta ympäristöön. Geenitekniikan lautakunta tiedotti asiasta syyskuun lopulla ja ilmoitti tutkivansa kenttäkokeessa sattunutta virhettä.

Tapauksesta ei katsota aiheutuvan merkittävää haittaa.

Suomen Luonto sai tietoonsa, että kyse on Helsingin Viikissä kasvatetuista GM-hybridihaavoista. Kokeissa on tutkittu vuosia puun kasvun tehostamista geenitekniikan avulla. Haapojen kasvuun on pyritty vaikuttamaan manipuloimalla siirretyillä geeneillä kasvihormonien tuotantoa. Myös haavan ilmarakojen säätelyä on tutkittu samalla menetelmällä, ja viime vaiheessa juuri sitä.

Koealue sijaitsee Helsingin yliopiston Viikin kasvihuoneiden aidatulla kenttäkoealueella ja on ollut parin tuhannen neliön kokoinen. Geenitekniikan lautakunta on antanut kenttäkokeeseen 001/MB/2018 luvan Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteelliselle tiedekunnalle ja Biotekniikan instituutille.

Luvanmyöntöaikana viisi vuotta sitten GM-haapoja oli 338. Ne ovat olleet kokeen loppuvaiheessa yli kymmenmetrisiä. Koko GM-haapakokeen lupa-aika Viikissä päättyy tämän kuun lopussa.

Suomen ympäristökeskus on kenttäkoetta valvova viranomainen. Kyseessä on Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Marja Ruohonen-Lehdon mukaan ensimmäinen kerta, kun epäillään muuntogeeniaineksen pääsemistä ympäristöön GM-kenttäkokeissa. Ruohonen-Lehto on geenitekniikan lautakunnan jäsen.

Lautakunnan puheenjohtaja, professori Johanna Björkroth vahvistaa, että kyseessä on Suomen ensimmäinen tapaus.

”Joo, kyllä”, hän sanoo. ”Meillä tämä on ensi kerta, kansainvälisesti on kyllä ollut tapauksia, joissa kenttäkokeissa on tapahtunut GM-materiaalin sekoittumisia.”

Lautakunta sai tietää vahingosta heinäkuussa.

Lautakunta on niukka tiedotteessaan, sillä asian käsittely on vielä kesken. Sen mukaan ”geneettisesti muunnellun haapapuun siemeniä on mahdollisesti levinnyt kenttäkokeessa ympäristöön”, ja taustalla on inhimillinen virhe.

”Alustavan arvion mukaan ympäristöön kohdistuva haitta on erittäin pieni”, lautakunta toteaa tiedotteessa.

Tätä lautakunta perustelee sillä, että haapa lisääntyy useimmiten juurivesoista eikä siemenistä.

”Haapa on todella huono leviämään siementen välityksellä ja hybridihaavat ovat ilmeisesti vielä huonompia”, sanoo Björkroth.

Lupaehtojen mukaan GM-haapojen ei olisi pitänyt voida tuottaa siemeniä lainkaan, koska kukintaa piti koko ajan tarkkailla ”riittävillä henkilöresursseilla”. Kukkiva yksilö piti lupaehtojen mukaan poistaa viipymättä.

Erehdys sattui, koska koealalla oli sekä tavallisia hybridihaapoja että GM-haapapuita, ja vain GM-puiden kukinnot poistettiin.

”Oli mennyt sekaisin neljä puuta, jotka tulkittiin ei-GMO:ksi ja ne olivat GMO-puita”, kertoo Björkroth.

”Koealaan liittyy ruudukkokartta, johon jokainen puu on merkattu ja kartan lukemisessa on tapahtunut virhe, jolloin neljästä GM-puusta oli poistettu vain osa kukinnoista.”

Björkroth haluaa korostaa, että kokeen työntekijät olivat päteviä ja olivat tehneet yleensä huolellista työtä.

Tapausta selvittäessäni ilmenee, että Viikin GM-haapapuihin oli ilmaantunut kukintoja jo viime vuonna. Geenitekniikan lautakunnan kokouspöytäkirjoista selviää, että lautakunta on käsitellyt asiaa ylimääräistä asiantuntijaa kuullen 6.5.2022.

Tällöin geenitekniikan lautakunta piti ”moitittavana, ettei toiminnanharjoittaja ole toimittanut viipymättä lupa- tai valvontaviranomaiselle uutta riskinarviointiin vaikuttavaa tietoa epäillystä kukintojen muodostumisesta ensimmäisenä perustetussa kenttäkokeessa”.

Lautakunta velvoitti tuolloin lopettamaan kokeen ensimmäisen vaiheen vielä samassa kuussa ja Suomen ympäristökeskuksen varmistamaan, että näin on toimittu.

Silloin haavat eivät ehtineet tuottaa siemeniä.

”… kukinnot poistettiin eikä siemeniä päässyt syntymään”, vahvistaa Marja Ruohonen-Lehto Suomen Luonnolle.

Lautakunta totesi toukokuussa 2022 varsin tiukasti, että toinen eli ilmarakokoe voisi jatkua ”luvan mukaisin ehdoin, kuitenkin siten, että kukintojen muodostumista kokeen GM-puissa tarkkaillaan tehostetusti jo syksyllä 2022 ja helmikuusta 2023 alkaen”.

Vuonna 2023 kukintoja tulikin jälleen.

Tällöin geenitekniikan lautakunta joutui huomauttamaan toiminnanharjoittajaa (Helsingin yliopistoa) siitä, ettei epäilyä kukintojen muodostumisesta ilmoitettu heti lautakunnalle tai Suomen ympäristökeskukselle.

Ote Geenitekniikan lautakunnan kokouspöytäkirjasta 30.5.2023.

”Jos joudutaan yhtä toiminnanharjoittajaa useamman kerran huomauttelemaan, niin se on noloa ja ei ole mitenkään toivottua”, sanoo Johanna Björkroth.

”Kokeiden johtajilla on ollut valitettava käytäntö ilmoittaa asioista liian myöhään.”

Heinäkuussa 2023 lautakunta sai sitten tiedon siitä, että osa GM-haavoista oli kuitenkin päässyt sekaannuksen takia ilmeisesti siementämään. Tämä on huomattavasti vakavampi riski kuin kukintojen muodostuminen, ja lautakunta tiedotti asiasta.

Geenitekniikan lautakunta kokoontuu 6.11.2023 ja käsittelee myös Viikin tapausta.

Johanna Björkrothin mukaan viranomaistoiminta on sinänsä ollut asiassa kunnossa.

”Ei voi todeta, että valvonta olisi pettänyt”, hän sanoo.

Björkrothin mukaan GM-haapojen mahdollinen leviäminen pyritään estämään laajalla seurantavyöhykkeellä, jolla mahdolliset taimet tarkastetaan analysoimalla ne geneettisesti. Vahingolla on vaikutuksensa myös tuleviin lupiin.

”Pohdimme seuraavien kenttäkokeiden lupakäytäntöjä, kuten että edellytetään alueen merkkaamista niin, ettei sekaannuksia voi tulla jatkossa.”

Myös Helsingin yliopisto ottaa hänen mukaansa tapauksen erittäin vakavasti ja on muun muassa tarkentamassa sisäisellä ohjeella kenttäkokeiden turvallisuuteen liittyvää toimintaa.

”Olemme keskustelleet Helsingin yliopiston kanssa kenttäkokeiden valvonnasta ja turvallisuuden hallinnasta.”

Helsingin yliopiston tutkimuksesta ja kestävyydestä vastaava vararehtori, professori Anne Remes vahvistaa sähköpostitse, että toimiin on ryhdytty.

”Olemme jo saaneet lähes valmiiksi suunnitelman sisäisen prosessimme muuttamiseksi, jotta meillä olisi entistä parempi tilannekuva viranomaislupia vaativista tutkimuksista”, hän toteaa.

”Tutkijan on jatkossa ilmoitettava esihenkilölleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkimuksista, jotka vaativat viranomaislupia.”

Juttua täydennetty 29.10.2023 klo 14:03 vararehtori Anne Remeksen kommentilla.