Merkkejä liito-oravista kannattaa etsiä nyt, kun lumet alkavat sulaa. Riisinjyvän kokoiset kellertävät papanat erottuvat hyvin puiden juurilta ennen kuin kasvillisuus kätkee ne.

Metsähallituksen Luontopalvelujen projektipäällikkö Eija Hurme kertoo, että liito-oravat suosivat vanhoja kuusivaltaisia sekametsiä.

”Isoja kuusia, isoja lehtipuita ja erityisesti järeämpiä haapoja. Ne ovat todennäköisimpiä kohteita metsän sisällä, joiden tyviltä kannattaa katsella.”

Hangella saattaa nähdä myös liito-oravan jäljet. Puusta toiseen liitävä eläin ei mielellään liiku maassa, eikä etenkään lumessa, joten lumijälkien löytämiseen tarvitaan hyvää tuuria.

”Kaikkein varmin liito-oravan jälki on sellainen, joka alkaa keskeltä hankea. Voi ajatella, että liito on loppunut hiukan lyhyeen, ja siitä menee jäljet lähintä puuta kohti.”

Paras ajanjakso nähdä itse liito-orava on käsillä juuri nyt, sillä meneillään on lajin kiima-aika joka jatkuu ainakin maaliskuun loppuun asti.

”Ihan auringonpaisteessakin saattaa nähdä, kun koiraat ajavat toisiaan takaa ja koittavat tehdä vaikutusta paikallisiin naaraisiin”, Hurme sanoo.

Hyvälle papanapaikalle kannattaa siis poiketa pian uudestaan, jos oravaa ei näy.

Liito-orava on suojeltu sekä luonnonsuojelulain että EU-direktiivin voimin. Siksi havainnot liito-oravista kannattaa ilmoittaa muidenkin tietoon.

”Helppo keino on ottaa yhteyttä oman alueen ELY-keskukseen, soittaa vaikka vaihteeseen. Sen kautta tieto menee varmimmin sinne minne pitää.”

Havainnon ilmoittamista varten paikka, päivämäärä ja metsän piirteet on hyvä kirjata talteen.

Lue myös

Viimeinen pesäpuu

Vinkki! Liito-oravista tehtyjä havaintoja voi käydä tutkimassa kartalta Suomen lajitietokeskuksen laji.fi-tietokannasta. Sivustolle kirjautumalla voi myös ilmoittaa omat havaintonsa suoraan tietokantaan.