Siperiasta löytynyt noin kolmiviikkoisena menehtynyt pentu kuuluu Homotherium latidens -lajiin ja eli radiohiiliajoituksen mukaan noin 36 000 vuotta sitten. Suussaan sillä oli vielä maitohampaat, mutta lajin paljastavat leveät nenäluut, pitkä ja voimakas kaula, vahvat etujalat ja järeä leuka.

Pentu todistaa, että Euraasiassa eli sapelihammaskissoja yhä viime jääkaudella. Tähän asti ainoa todiste niiden läsnäolosta näin myöhään on ollut Pohjanmerestä naarattu leukaluu, jonka ajoitusta on epäilty virheelliseksi.

Nykyihmiset ja sapelihammaskissat siis kohtasivat jääkauden Euraasiassa.

Homotherium oli parisataakiloinen kissapeto, joka eli avoimissa ja puoliavoimissa ympäristöissä Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. On hyvin mahdollista, että se kuului ajoittain Suomenkin alueen lajistoon.

Pennun turkki on syvän tummanruskea. Jos vuosituhannet jäässä ovat haalistaneet sitä, se on voinut elossa ollessaan olla musta. Väri on odottamaton, mutta sen arvasi jo vuosikymmeniä sitten suomalainen paleontologi Björn Kurtén.

Kurténin mielikuvituksen ansiosta Luonnontieteellisen keskusmuseon Muutosta ilmassa -näyttelyssä komeilee yhä musta sapelihammaskissan rekonstruktio, joka nyt vuosikymmeniä myöhemmin osoittautui realistiseksi.