Itämeri on jäätynyt tänä talvena hyvin voimakkaasti. Jääpeitteen laajuus oli helmikuun puolen välin jälkeen reilut 160 000 neliökilometriä. Viime aikojen huippulukemissa ei vielä olla, sillä talvella 2010–2011 jääpeite oli suurimmillaan 309 000 km², kertoo Ilmatieteen laitos. Itämeren pinta-ala on 392 000 km².

Tänä talvena Itämeren vedenpinta on ollut poikkeuksellisen matalalla. Esimerkiksi helmikuun alussa vesi oli Suomessa kuudella mittausasemalla ennätysalhaalla.

Kysyimme asiantuntijoilta, miten laajat jäälakeudet ja matalalla oleva vedenpinta vaikuttavat lintuihin ja nisäkkäisiin. Lintujen tilanteesta kertoi BirdLife Suomen viestintäpäällikkö Jan Södersved ja nisäkkäiden osalta eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen.

Vesilintujen ja lokkien kevätmuutto voi viivästyä

Miten Itämeren laaja jäätyminen vaikuttaa lintuihin, viestintäpäällikkö Jan Södersved?

Vesilinnut, jotka talvehtivat jäätilanteen mukaan, joutuvat vetäytymään tavallista kauemmaksi. Osa joutsenista, telkistä, tukkasotkista ja isokoskeloista talvehtii jäärajan paikkeilla. En usko, että tilanteesta on merkittävää haittaa vesilinnuille, koska ne pystyvät siirtymään jään edeltä.

Tilanne koskee tähän aikaa vuodesta aika pientä joukkoa, koska useimmat linnut ovat muuttaneet kauemmaksi eivätkä ole vielä palanneet.

Miten jäätilanne vaikuttaa lintujen muuttoon?

Todennäköisesti varsinkin vesilintujen ja lokkien muutto alkaa tänä vuonna myöhemmin kuin vähäjäisinä vuosina. Sen sijaan ensimmäisten kiurujen ja töyhtöhyyppien saapumiseen vaikuttaa jäätilanteen sijaan lumitilanne. Ne ylittävät jäälakeudet siinä missä yhtenäiset vesialueet.

Vaikuttaako matalalla oleva vedenpinta lintuihin?

Se ei todennäköisesti vaikuta kovin paljon, koska matalimmat alueet ovat pitkälti jäässä. Linnut ovat jo joutuneet vetäytymään paljon kauemmaksi Itämerellä.

Minkälainen on lintujen tilanne yleisesti Itämerellä?

Esimerkiksi Tanskan salmissa jäätä on tavallista enemmän, minkä takia linnut joutuvat siirtymään. Jos hieman spekuloi, linnuilla voi olla normaalia enemmän kilpailua ravinnosta, kun ne joutuvat kerääntymään suppeammalle alueelle.

Itämeren jäätilanne on ilouutinen itämerennorpalle

Minkälainen tilanne Itämerellä on, ja onko se poikkeava luonnon kannalta, eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen?

Jos tarkastelee ilmastodataa reilun sadan vuoden ajalta, tilanne ei ole poikkeava, viime vuosikymmenien mittakaavassa on.

Tilanne on nisäkkäiden kannalta oikeastaan normaalimpi kuin pitkään aikaan. Tällaiseen maailmaan nisäkkäät ovat sopeutuneet lukuun ottamatta lajeja, jotka ovat täällä uusia.

Miten Itämeren laaja jäätyminen vaikuttaa nisäkkäisiin?

Tämä on ollut paras uutinen itämerennorpalle. Ne lisääntyvät tavallisesti Perämerellä, joka jäätyy melkein joka talvi kunnolla. Sen sijaan Saaristomerellä, eteläisellä Itämerellä ja Suomenlahdella itämerennorpan ei ole onnistunut lisääntymään kovin hyvin.

Saaristomeren itämerennorpilla, joita on noin pari sataa, on pitkästä aika hyvät mahdollisuudet lisääntyä. Itämerennorpat tarvitsevat ahtojäätä, josta ne muodostavat poikasille suojan säältä sekä kettuja ja petolintuja vastaan.

Minkälaisia vaikutuksia jäätilanteesta on muille nisäkkäille?

Hirvet, sudet ja peurat pystyvät liikkumaan nyt paremmin saaristossa. Sillä ei ole kuitenkaan suurta merkitystä, koska niin saaliit kuin pedot pystyvät kulkemaan jäätä pitkin. Lähinnä se laajentaa niiden elinpiiriä talvella.

Hirvet talvilaitumella. Kuvituskuva. Satu Väisänen / Havaintokirja

Voivatko jotkin lajit levitä uusille alueille?

En pidä kovin todennäköisenä. Suomenlahden ja Perämeren ympäri pääsee ihan hyvin myös maata pitkin. Suomenlahdella on myös taajaa laivaliikennettä. Voisi kuvitella, että viime vuosisadan alussa Suomenlahden yli saattoi joskus tulla nisäkkäitä, kun laivaliikennettä ei ollut niin paljon.

Mitä muita vaikutuksia laajalla jäätymisellä ja matalalla olevalla vedenpinnalla voi olla?

Sillä voi olla merkitystä Virossa Hiidenmaalla eläville vesikoille. Ne ovat tottuneet elämään purojen ja muiden vesistöjen äärellä. Jos niissä on vähän vettä ja jos ne jäätyvät pohjia myöten, tilanne voi olla vesikoille vaikea. Vesikkoja on yritetty palauttaa luontoon Hiidenmaalla, mutta populaatio on edelleen hyvin pieni.

Suomessa tilanne on vähän toisenlainen, kun täällä on paljon järviä ja isoja jokia. Esimerkiksi saukot löytävät avovettä, jossa voi kalastaa, vaikka pienet purot jäätyisivät. Saukot ovat aika pitkäikäisiä, ja ne tuntevat hyvin elinalueensa.

Tarjous luonnonystäville

Kaksi tilausta yhden hinnalla, yhteensä vain 29 euroa!

Tilaa nyt!