Miksi esimerkiksi hyönteiset eivät saa sähköiskuja, vaikka ne kostealla säällä istuvat sähköjohdoilla? Johtaako niiden ruumis sähköä?

Kysymyshän koskee yhtä hyvin lintuja, sillä kottaraiset ja pääskyt istuvat pitkinä helminauhoina langoilla. Isommatkin linnut istuvat langoilla yksitellen tai pieninä ryhminä kuten monet peto- ja varislinnut, kyyhkyt sekä lepinkäiset. Monesti johto lienee eristetty ja kunnossa, jolloin siitä ei millään saa sähköiskua.

Periaatteessa kuitenkin kysymys on siitä, että sähköiskua ei tule, ellei sähkö pääse johtumaan jonnekin niin sanotulle miinuspuolelle. Linnun pitää siis osua kahteen johtoon tai maahan ja johtoon yhtä aikaa. Lentävät isot linnut kuten joutsenet osuvatkin usein molempiin johtoihin. Tämän takia kai joutsenet kuolevat johtoihin usein.

Linnut ja mahdolliset hyönteiset osuvat kahdella tai useammalla raajalla johtoon, jolla ne istuvat. Johdon virta ei siirry kiertämään niiden ruumiin kautta, koska raajoissa on sama jännite; ei siis ole johtumissuuntaa. Eläimen johtavuudella ei ole siinä merkitystä.

linnut langallasähköiskusähkölangat

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €