Useat kalakannat kärsivät liikakalastuksesta. Jouluista kalapöytää suunnittelevan kuluttajan on syytä jututtaa kalatiskin henkilökuntaa. Monen lajin kohdalla keskeistä on tietää, mistä juuri kyseinen yksilö on kalastettu, tai viljeltyjen kalojen osalta, millä tavalla kala on kasvatettu.

WWF:n julkaiseman Kalaoppaan mukaan hyvällä omallatunnolla voi popsia esimerkiksi ahventa, haukea, muikkua, kotimaista sisävesiltä pyydettyä tai kasvatettua siikaa, Itämeren silakkaa, Koillis-Atlantin silliä, särkeä ja lahnaa. Kuhakin kuuluu tiedostavan kuluttajan lautaselle, jos se on MSC-merkittyä tai pyydetty Suomenlahdelta tai Suomen sisävesiltä.

Joulupöydän kestosuosikki lohi on ongelmallinen tapaus. Itämeren luonnonlohikannat ovat kärsineet liikakalastuksesta. Rannikolla ja merellä tapahtuva kasvatus puolestaan aiheuttaa rehevöitymistä ja uhkaa luonnonkantoja levittämällä sairauksia ja heikentämällä luonnonlohen geeniperimää ris­teytymisten kautta.

Norjassa, mistä suuri osa suomalaistenkin ruokapöytien lohesta tulee, on raportoitu kasvatettujen lohien kärsivän sairauksista ja vammoista, etenkin kasvattamoiden kalatiheyksien ollessa suuria. Lisäksi lohien ruokintaan kuluu enemmän kalaproteiinia kuin kasvatus tuottaa. Lohtakin voi nauttia harkiten, jos löytää luomu- tai ASC-merkittyä kalaa.

”Luomukalankasvatuksessa ravinnepäästöjä vähennetään kierrättämällä. Päästöjä minimoidaan esimerkiksi käyttämällä ravinnoksi merestä peräisin olevaa kalajauhoa muualta tuodun kasvisperäisen rehun sijaan”, kertoo elintarvikeasiantuntija Jaana Elo Luomuliitosta. Luomukaloilla on myös enemmän elintilaa kuin perinteisissä kasvattamoissa. Silti paras valinta kestävään kalapöytään ovat Elonkin mielestä monet kotimaiset luonnonkalat.

Mitä kalaherkkuja suositelluista lajeista sitten valmistaisi? Silakka ja silli sopivat etenkin maustekaloiksi. Kokeile vaikkapa puolukka- tai chilisilakkaa (ohjeet alla).

Graavikalana maistuvat esimerkiksi siika, hauki tai ahven. Hauki ja ahven tulee Eviran ohjeiden mukaan ensin pakastaa vähintään vuorokaudeksi alle –18 asteessa, jotta vältetään heisimatotartunnan riski. Kylmäsavuhaukea näkee jo ravintoloidenkin listalla. Hauesta tai lämminsavustetusta kuhasta voi pyöräyttää myös vaikkapa mehevän pateen.

Jos on onnekas ja saa käsiinsä suuren lahnan, se maistuu erityisen hyvältä savustettuna. Mädin ystävän kannattaa kokeilla muikun mätiä. Muikku on syyskutuinen, joten mädin pakastusaika ei veny niin pitkäksi ja ener­giaa vieväksi kuin kevätkutuisten kalojen kohdalla.