Vaelluskalojen kutureitit voivat ­aueta kertarysäyksellä kahdella joella, kun Saarijärven reitille Keski-Suomessa ja Mustionjoelle Uudellamaalla puuhataan kalateitä.

Voimaloiden omistajat Vattenfall ja Koskienergia hakevat yhdessä Metsähallituksen kanssa EU:n Life-rahaa kalateiden rakentamiseen. Kaksi viidennestä rahasta on jo kasassa.

”Hankehan on ollut vireillä Luonnonsuojeluliiton ja muiden kanssa jo monta vuotta, mutta nyt kun on sekä mahdollinen rahoitus että suunnitelmat realistisella pohjalla, ajattelemme, että sillä on mahdollisuudet toteutua”, sanoo toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen Koskienergiasta.

Koskienergia on kolmen paikallisen sähköyhtiön omistama vesivoimayhtiö, jolla on Mustion­joessa neljä voimalaa. Omistajat laskevat saavansa ka­lateistä imagohyötyä ja aikovat hakea vesisähkölleen Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkkiä.

Sekä Mustionjoki että Saarijärven reitti kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön kalatiestrategiassa kärkikohteisiin. Ne ovat paikkoja, joihin kalatiet yritetään rakentaa ensi tilassa.

Mustionjoen neljän voimalan ohittaminen avaisi reitin merilohelle ja meritaimenelle, mutta olennaisinta on jokihelmisimpukan pelastaminen. Erittäin uhanalaisen simpukan täytyy elää vuosi toukkana lohikalojen kiduksissa ennen kuin se voi asettua joen pohjaan.

”Ekoenergian rahastovaroilla tehty selvitys kertoi, että nuorimmat jokihelmisimpukat ovat Mustion­joella 40–50-vuotiaita eli siltä ajalta, kun lohikalojen vaellusreitti tukittiin kokonaan”, kertoo ekoenergiavastaava Riku Eskelinen Luonnonsuojeluliitosta.

Saarijärven reitillä palautettaisiin järvitaimenen vanha vaellusreitti. Ekoenergian avustama kutupaikkojen kunnostus loi ilmeisesti osaltaan painetta Vattenfallille, joka nyt on hakemassa rahaa Leuhun- ja Hietamankosken kalateihin.

Asiassa on yksi mutta: Saavatko voimayhtiöt hakemansa Life-rahan?

Mustionjoella kalateihin uppoaisi yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa, ja Saarijärven reitillä vajaa miljoona. Ilman EU:n apua kalateiden rakentaminen lykkääntyy.