Toukokuun alussa koettiin historiallinen hetki Mustionjoella Uudellamaalla, kun kaksi uutta kalatietä otettiin käyttöön. Kalatiet Billnäsin ja Åminneforsin voimalaitoksilla Raaseporissa avasivat vesiväylän merestä nouseville lohikaloille yli 60 vuoden tauon jälkeen.

Billnäsin ja Åminneforsin voimalaitokset rakennettiin 1900-luvun alussa, mutta1950-luvulle saakka kalat pääsivät ohittamaan voimalaitokset veneitä ja tukinuittoa varten jätettyä väylää pitkin. Nyt avatut kalatiet valmistuivat syksyllä ja talvella 2019 ja ne ovat tulevaisuudessa auki kalojen vaellusrytmin aikataulussa toukokuulta marraskuulle.

Kalateiden rakentamisen jälkeen Mustionjoki vaatii kuitenkin vielä hoitoa, jotta se soveltuisi lohikalojen elinympäristöksi. Joen vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi, joten jokeen tulevaa ravinnekuormitusta tulisi vähentää. Joen pääuomassa on 3,5 hehtaarin saraikko, joka kunnostuksen jälkeen tulee soveltumaan lohenpoikasten elinympäristöksi. Lisäksi sivupurosta löytyy lohille sopivaa elinympäristöä 3 kilometrin matkalta, ja vielä kunnostusta vaativaa puroympäristöä on 7 kilometriä.

Kalojen videoseuranta tulossa

Vesi laskettiin kalatiehin vapun jälkeen, mutta kalatiet saatetaan yhä ajoittain sulkea.

”Teemme vielä säätötoimia ja mittauksia”, kertoo kalatiehankkeen parissa työskentelevä vastaava katupäällikkö Piia Nordström Raaseporin kaupungilta.

”Olemme asentaneet kalojen nousun seuraamista varten vakiolaskurin, jonka lisäksi otamme käyttöön vedenalaisen videoseurannan”, Nordström kertoo. Videoseurannan avulla saadaan selville mitä lajeja ja minkä kokoisia yksilöitä kalateitä pitkin kulkee, sekä sen avulla voidaan tarkemmin tutkia kalojen käyttäytymistä.

Myöhemmin tänä vuonna tutkitaan myös kalojen alasvaellusta merelle, joka on vaarallinen vaihe lohen vaelluspoikasille eli smolteille sekä erityisesti suurikokoisille ankeriaille. Vaeltaessaan kohti merta kalat joutuvat kulkemaan turbiinien läpi, jolloin ne helposti kuolevat.

Ylempänä joella sijaitsevan Billnäsin voimalaitoksen Francis-mallin turbiineihin kuolee vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan jopa noin puolet smolteista. Kalat kuitenkin väistelevät turbiineihin johtavaa imuria, joten kalatien suuaukko on sijoitettu imurin lähelle ja sen toivotaan houkuttelevan kaloja puoleensa. Lisäksi Billnäsin voimalalla aiotaan kokeilla ohjausverhoa kalojen ohjaamiseksi kohti turvallista kalatietä. Kalojen käyttäytymistä kalatien suulla tullaan tutkimaan syksyllä videokuvauksen avulla.

Åminneforsin voimalaitoksella alasvaelluskuolleisuus on vain viiden prosentin luokkaa.

”Åminneforsissa ongelmana on kuitenkin joen ylittävä silta, jota smoltit eivät jostain syystä halua alittaa”, Nordström kertoo.

Muualla Mustionjoella vastaavaa ongelmaa ei ole havaittu, vaikka joen ylittäviä siltoja on useita. Sillan luokse parveilemaan jäävät smoltit ovat petokaloille ja linnuille helppoa saalista.

Lisäksi Åminneforsissa on havaittu kummallinen ilmiö. Smoltit näyttävät pyrkivän vanhaan jokiuomaan, jota ei enää ole olemassa. Nordström kertoo, että jokiuomaa oikaistiin yli sata vuotta sitten voimalan rakentamisen yhteydessä.

”Nyt kalat jäävät pyörimään poukamaan, josta vanha uoma kulki. Todennäköisesti kalat päätyvät sinne kuitenkin sattumalta”, Nordström arvioi.

Uudenmaan suurimman järven, Lohjanjärven erottaa merestä enää Peltokosken ja Mustionkosken voimalaitokset Mustionjoen yläjuoksulla. Myös Peltokoskelle on suunnitteilla voimalaitoksen ohittava reitti kaloille. Sinne on tarkoitus rakentaa luonnonmukainen kalatie, eli voimalaitoksen ohittava erillinen pienempi uoma. Tämän kalatien rakentaminen odottaa vielärahoitusta ja alasvaellusreitin suunnittelua.

kalatietLohilohikalatmustionjokivaelluskalatvesivoima

Tilaa Suomen Luonto!

Puhtaan luonnon merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on entisestään korostunut koronavirusepidemian hankaloittamassa arjessa.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet Luonnonsuojeluliiton työtä suomalaisen luonnon hyväksi.
Tilaa nyt kotiin kannettuna tai diginä!