Monilla kahlaajalajeilla, esimerkiksi suosirrillä, vesipääskyllä ja suokukolla, laskettiin ennätysmäärä asuttuja reviirejä Käsivarressa sitten 2005 alkaneen seurannan. Seurannasta vastaava Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, että kahlaajalintujen määrät ovat lisääntyneet koko seurannan ajan.

”Emme tarkasti tiedä mistä se johtuu, mutta siihen on todennäköisesti useita syitä”, Lehikoinen sanoo.

Noin nelivuotiset sopulisyklit ovat palanneet, ja sopuleita nähtiin huomattavia määriä kuluneen vuoden lisäksi vuosina 2011 ja 2015. Hyvinä sopulivuosina linnut saavat suuria poikueita, sillä pedot keskittyvät sopuleiden pyytämiseen linnunmunien ja poikasten sijaan. Lisäksi kettupyyntiä on tehostettu naalien suojelemiseksi koko Käsivarren alueella.

Tunturilinnut voivat myös hetkellisesti runsastua ilmastonmuutoksen seurauksena. Alkukesän lämpimät ja sateettomat säät auttavat poikasia selviämään paremmin, mutta ilmastonmuutoksen edetessä tilanne todennäköisesti kääntyy lintujen tappioksi, kun tunturiylänköjen elinympäristöt ja lajiyhteisöt muuttuvat.

Kulunut kesä oli myös poikasten selviytymiselle edullinen, sillä kesäkuu oli hyvin lämmin ja poutainen.

”Normaalisti löydämme seuranta-alueelta 7–16 suosirrin asuttamaa reviiriä, mutta tänä vuonna löysimme niitä 85. Heikoimpana vuonna 2010 löysimme vain yhden suokukkoreviirin, tänä vuonna niitä oli jopa 40”, Lehikoinen kertoo.

Myös karuilla tunturipaljakoilla ja kivikoissa pesivien pulmusten reviirejä löytyi runsaasti. Niiden systemaattisen laskennan Lehikoisen seurantaryhmä aloitti kesällä 2018. Viisivuotisen seurannan aikana pulmusreviirejä on löytynyt yleensä 7–15. Tänä kesänä laskettiin ennätykselliset 68 reviiriä.

Lehikoinen epäilee, että pulmusten määrän äkillinen nousu saattaa johtua siitä, että lähiseutujen pulmuset siirtyivät pesimään alavammalle lumettomalle alueelle, missä seuranta-aluekin sijaitsee. Alkukesä korkeimmilla tuntureilla oli hyvin luminen. Myöskään pulmusten määrä ei voi kasvaa niin nopeasti, kuin mitä tänä vuonna lintuja havaittiin. Pidemmän ajan seurantojen mukaan pulmusten määrä on ollut päinvastoin hitaassa laskussa sekä Suomessa että muualla Pohjoismaissa.

Hyvät pesimävuodet ovat kuitenkin tunturilinnuille tärkeitä. Jo viime vuosi oli linnuille edullinen, ja ensi kesäkin voisi olla lupaava, jos kasvussa oleva sopulikanta ei romahda tulevan talven aikana.