Keväällä perustettu kasvikerho (SL 4/2019) haastaa tänä kesänä lajintunnistustaitonsa monenlaisissa maisemissa.
Metsätähden jalkapalloa muistuttava siemenkota on luontokuvaajien suosiossa. Kuva: Hannu Rasiranta / Havaintokirja
Teksti: Anna Tuominen
Loppukesäinen aurinkoinen viikonloppu Savossa kirittää kasvikerhon liikkeelle. Tähän aikaan vuodesta tuttujakin kasveja voi olla jo vaikea tunnistaa, sillä kukat ovat vaihtuneet siemeniin ja lehdet kuivuvat.
Siemenissä riittää kuitenkin hämmästeltävää, ja niitä on yhtä monta erilaista kuin on kukkiakin. Suuntaamme metsäteille tutustumaan tuttuihin kasveihin uusissa asuissaan.
Pitkään jatkuvan kesän lämmössä monet kasvit ovat intoutuneet kukkimaan uudestaan, vaikkakin harvalukuisena. Kukan ja siementen vertailu rinnakkain on hauskaa, sillä muun muassa maitohorsmalla kukka ja siemenkota näyttävät selkeältä jatkumolta. Toisinaan vertailu tuottaa kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia – miten vaikkapa hiirenvirnan kukasta kehittyy pitkä palko?
Kuvagallerioista löytyy siementen lisäksi aiemmin napatut kuvat kukkivista kasveista.
Mesiangervon pähkylät ovat toisiinsa kiinnittyneinä ryppäinä. Kuva: Anna Tuominen
Yksittäiset pähkylät eli hedelmät ovat kaarevia.
Mesiangervo kukassa. Kuva: Anna Tuominen
Ojakellukan hedelmät ovat pallomaisena nippuna. Kuva: Anna Tuominen
Yksittäinen pähkylä lähtee ryppäästä helposti irti ja tarttuu ohikulkijaan koukkukärkisen karvan avulla. Siten se pääsee kulkeutumaan uudelle kasvupaikalle. Kuva: Anna Tuominen
Ojakellukka kukassa. Kuva: Anna Tuominen
Maitohorsman siemenet paljastuvat, kun pitkät siemenkodat aukeavat. Kuva: Anna Tuominen
Siemenet ovat kiinnittyneet villaviin lenninhaiveniin, jotka tuuli kuljettaa pitkänkin matkan päähän. Kuva: Anna Tuominen
Maitohorsma kukassa. Kuva: Anna Tuominen
Ahopukinjuuren kukinto muistuttaa paljon sukulaislaji koiranputken kukintoa, mutta koiranputken hedelmät ovat kiiltävän mustia. Kuva: Anna Tuominen
Hedelmästä erottuu kaksi lohkoa. Kuva: Anna Tuominen
Ahopukinjuuri kukassa. Kuva: Anna Tuominen
Puna-ailakin kukka kuivuu ruukun muotoiseksi siemenkodaksi. Kuva: Anna Tuominen
Tästä ruukusta siemenet ovat jo pudonneet ja leppäkerttu on vallannut tilan. Kuva: Anna Tuominen
Siemenissä on kaunis, nystyinen pinta. Kuva: Anna Tuominen
Puna-ailakki kukassa. Kuva: Anna Tuominen
Rätvänän kukan verholehdet kuivuvat kukan kuihduttua ja muodostavat pähkylöille tähtimäisen kupin. Kuva: Anna Tuominen
Retken lopulla vastaan sattuu nuori rantakäärme. Sen lajintunnistus onnistuu helposti oranssien korvalaikkujen perusteella. Käärme on vielä nuori ja ohut matonen, pituudeltaan vain muutamankymmentä senttiä.
Käärme haisteli retkeläisiä ahkerasti kielellään. Kuva: Anna Tuominen
Nyt tarkkana – luurangon yksityiskohdat paljastavat, millaisesta menijästä on kyse. Pystytkö loihtimaan lihat luiden päälle ja keksimään, mikä eläin kuvassa on?