Kattava kartoitus lieroista
Teksti: Mia Rönkä
Lierojen eli kastematojen runsaudesta ja monimuotoisuudesta on tehty ensimmäinen maailmanlaajuinen kartoitus. Tulokset osoittavat, että maaperässä merkittävää työtä tekevät lierot saattavat olla arveltua herkempiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Jalkojemme alla maan uumenissa lierot tekevät tärkeää työtä. Ne hienontavat eliöiden jäänteitä, kierrättävät ravinteita sekä kuohkeuttavat maaperää ja auttavat ylläpitämään sen kosteutta. Ilman lieroja maaperän laatu heikkenisi ja kasvit kärsisivät.
Lierojen tärkeydestä huolimatta niiden runsautta ja monimuotoisuutta ei aiemmin ollut kattavasti tutkittu. Nyt tutkijat ovat tuottaneet lieroista ensimmäisen maailmanlaajuisen kartoituksen. Kartoituksessa hyödynnettiin tietoja yli 6900:sta paikasta 57:stä maasta; laajassa tutkijaryhmässä oli myös suomalaisia tutkijoita. Tulokset julkaistiin arvostetussa Science-lehdessä.
Toisin kuin monien muiden eliöryhmien osalta, lierojen paikallinen monimuotoisuus on yleisesti suurinta lauhkeilla alueilla, kuten Euroopassa, Koillis-Yhdysvalloissa, eteläisessä Etelä-Amerikassa sekä Australian ja Uuden-Seelannin eteläosissa, ei tropiikissa. Tropiikissa kuitenkin lajisto vaihtelee enemmän paikasta toiseen, minkä vuoksi lajiston monimuotoisuus kaikkiaan saattaa olla siellä suurempi kuin lauhkeilla alueilla. Lierokantojen tiheys vaihtelee viidestä 150 lieroon neliömetrillä – lauhkeilla alueilla lieroja on yleisesti eniten.
Lämpötila ja sadanta osoittautuivat yllättäen tärkeämmiksi tekijöiksi lierojen menestymisen kannalta kuin maaperän ominaisuudet tai kasvillisuus. Tämän vuoksi ilmastonmuutos voi vaikuttaa lieroihin huomattavasti oletettua enemmän, mikä saattaa merkittävästi muuttaa paitsi maanalaista myös maanpäällistä elämää.
Tutkijoiden mukaan luonnon monimuotoisuutta arvioitaessa ja suojeltaessa pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota maaperäeläimistöön, mikä saattaisi muuttaa näkemystä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä ja suojeltavista alueista. Nykyiset suojelualueet eivät välttämättä ole parhaita esimerkiksi lierojen suojelun kannalta. (Science, doi: 10.1126/science.aaz9771)
Lue lisää maaperän lajeista 14. marraskuuta ilmestyneestä Suomen Luonnosta.