Ketut ovat levittäytyneet Helsingin keskustaan saakka ja niistä on havaintoja päärautatieasemaa myöten. Repolainen kuuluukin rotan ohella urbaaneimpiin nisäkkäisiimme. Myös siilejä alkaa olla Helsinginniemellä kaikkialla ehkä Kruununhakaa lukuun ottamatta.

Helsingin kaupunki kysyi tänä vuonna asukkailta havaintoja viidestä helposti tunnistettavasta nisäkkäästä. Lajit olivat kettu, mäyrä, supikoira, rotta ja siili. ”Kaniini ei kuulunut joukkoon, koska sitä on vaikea erottaa rusakosta”, ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen Helsingin kaupungilta sanoo. Kysely koski tätä vuotta ja erikseen ajanjaksoa 2000–2012.

Havaintoja saatiin 1750, joista  liki puolet koski kettua. Vähiten ilmoituksia tuli mäyrästä.

Koska vertailukelpoista aineistoa ei ole, kannan koosta ja kehityksestä Pakarinen ei uskalla sanoa paljoakaan. Kaupunki on aiemmin kysynyt havaintoja samoista lajeista yli 10 vuotta sitten ja siihen verrattuna kettu ja supikoira ovat varmasti runsastuneet. ”Havainnot kertovat kuitenkin enemmän kokemuksellisuudesta tai mieleenpainuvuudesta kuin todellisista yksilömääristä”, Pakarinen sanoo. ”Iso nisäkäs jättää pysyvän jäljen.”

Eläinten kaupunkilaistuminen ei ole uusi ilmiö, mutta se näyttäisi kiihtyvän. ”Kaniini näyttelee siinä jonkinlaista roolia”, Pakarinen arvelee. ”Etenkin kettu saalistaa kaniineja, mutta sen ruokavalio on toisaalta hyvin monipuolinen.”

Kettu on Pakarisen mukaan ylittänyt kaupunkilaistumiskynnyksensä ja lähes menettänyt ihmis- ja koirapelkonsa. Se kulkee pitkiä matkoja ravinnonhaussa ja pystyy ottamaan haltuunsa uusia ravintolähteitä ja elinympäristöjä.

”Esimerkiksi noin viisi vuotta sitten kettu pesi Espoossa Outokummun pääkonttorin kivijalassa.”

 

Nisäkäshavainnot Helsingissä 2013
kettu 386
mäyrä 33
supikoira 188
siili 270
rotta 144

 

Nisäkäshavainnot Helsingissä 2000–2012

kettu  383

mäyrä  32

supikoira  69

siili 139

rotta 106

 

kaupungistuminenkettuNisäkkäät