Lintuharrastaja Antti Salovaara kierteli eilen lauantaina tutuilla kulmilla Helsingin Liuskasaaressa, kun hän huomasi kaksi kiurua. Linnut saapuivat jostain lännestä ja jatkoivat kohta matkaa. Muutolta saapuneita kiuruja on nähty myös muualla Uudellamaalla ja varsinkin Varsinais-Suomessa.

Kiuruja on viime vuosina saapunut aika usein jo helmikuussa. Niitä yllättävämpää on, että myös töyhtöhyyppiä on tänä vuonna jo havaittu monin paikoin Varsinais-Suomessa ja myös Uudellamaalla. Ennen 2010-lukua helmikuussa töyhtöhyyppiä nähtiin hyvin harvoina vuosina, mutta nykyilmastossa niitä oli myös esimerkiksi vuonna 2020. Silloin oli erityisen lämmin talvi ja esimerkiksi Itämeren jäätalvi jäi pitkän mittaushistorian leudoimmaksi.

Suomi on ollut jo viikkoja pakkasilman karkottaneiden matalapaineiden reitillä. Maa onkin rannikolla monen paikoin sula Hankoniemellä, Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa, ja lintujen muuttoreitillä koko Tukholman eteläpuolisessa Ruotsissa. Rannikolla on saapunut paljon esimerkiksi lokkeja, sillä jäätalvi on tänä vuonna muualla kuin Perämerellä ja itäisimmällä Suomenlahdella jokseenkin olematon.

Isoimpia jo saapuneista linnuista ovat merihanhet, joita on nähty varsinkin Ahvenanmaalla. Ne aloittavat pesimisensä aikaisin. Silti helmikuiset merihanhet ovat tuore ilmiö. Jos leuto ilma jatkuu tulevan alkuviikon hetken viileämmän jakson jälkeen, jo maaliskuun alussa voidaan ehkä lintujen aikaistuneen kalenterin perusteella odottaa esimerkiksi aivan ensimmäisiä meriharakoita. Toki superaikaisuus koskee lähinnä maan kaikkein mereisintä osaa – suurin osa Suomesta on erittäin paksun lumen peitossa. Sisämaassa helmikuussa muuttavat maakotkat, sillä niillä on kiire pesimäpaikoilleen. Kevään tulo on nyt alkanut,  ja lintujen muutto jatkuu tästä eteenpäin kesäkuulle asti.

kiuruLinnuttöyhtöhyyppä

Hyvän mielen joululahja

Anna lahjaksi lumoava luontokokemus.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet suomalaisen luonnon suojelua.