Metsämökin pihassa noin kolmen metrin päässä kaivosta kasvaa iso koivu. Imeekö koivu juurillaan kaivon vettä? Loppukesällä kaivovesi meni vähiin. Johtuiko se koivusta vai oliko se kuivan kesän kiusoja?

Koivu ja kaivo sopivat olemaan vierekkäin. Vaikka iso koivu haihduttaakin helteisenä kesäpäivänä satoja litroja vettä, se ei olennaisesti vaikuta kaivon veden pintaan. Koivu käyttää hyväkseen huokosvettä, jota on maahiukkasten välisessä tilassa pohjaveden yläpuolella, ja kaivon vesi on pohjavettä.

Pohjaveden ja huokosveden ero on ympäristössä: jos maahiukkasten väli on veden kyllästämää, kyseessä on pohjavesi; jos maahiukkasten välissä on veden lisäksi ilmaa, kyseessä on huokosvesi. Pohjavesi ja huokosvesi tietenkin riippuvat toisistaan: kuivina kausina pohjavettä nousee huokosvedeksi, ja kosteina kausina taas huokosvesi valuu alaspäin pohjavedeksi.
Kun kaivosta otetaan vettä ja veden pinta alenee, sivulta virtaa uutta vettä kaivoon. Vesi ei virtaa putkimaisissa suonissa, vaan koko kallion raot ja maahiukkasten välit täyttävä vesimassa liikkuu. Liike on nopeampaa karkeassa maassa kuten sorassa ja hyvin hidasta tiiviissä savessa.

Tässä on selitys vesisuoniajatuksen syntyyn: kun kaivonkaivaja on puhkaissut soraa tai louhuista moreenia peittävän savikerroksen, ja vesi alkaa yhtäkkiä tulvia kaivoon, hän kokee tavoittaneensa vesisuonen! Pohjavettä on kuitenkin kaikkialla, ja sen pinta seurailee maan pinnan muotoja, mutta niitä loivempana.

Pohjaveden virtaus on yleensä niin nopeaa, ettei suurikaan koivu aiheuta selvää kuoppaa pohjaveden pintaan. Syynä kaivojen vesikatoon on kuivuus, joka alentaa pohjaveden pintaa kauttaaltaan.