Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) on helppo tunnistaa sen kirkkaankeltaisista komeista kukista, jotka voivat olla jopa kymmenen senttiä leveitä. Kasvi kukkii näin kesä–heinäkuussa, ja se on ainoa meillä luonnonvaraisena kasvava kurjenmiekkalaji. Keltakurjenmiekka kasvaa 60–120 senttiä korkeaksi. Sen miekkamaiset varren tyvestä kasvavat lehdet ovat 50–90 senttiä pitkiä ja kahdesta neljään senttiin leveitä. Kasvi kasvattaa paksun juurakon, jonka avulla se myös leviää.

Keltakurjenmiekka valittiin tänä vuonna Luonnonkukkien päivän lajiksi kasvupaikkansa vuoksi. Suomen luonnonsuojeluliiton teemana on tänä vuonna virtavedet, ja keltakurjenmiekka kasvaa usein juuri matalassa vedessä, mietovirtaisilla jokivarsilla sekä ojien- ja purojen rannoilla. Sen tyypillisimpiä kasvualustoja ovat ravinteikkaat lieju- ja mutarannat vesirajasta tervalepiköiden märkäpinnoille.

Keltakurjenmiekan vankat miekkamaiset lehdet voi tunnistaa ilman kukkaakin. Kasvi viihtyy monenlaisissa kosteissa ympäristöissä. Kuvassa keltakurjenmiekan lehtien seassa kasvaa myrkkykeison valkoinen kukka. Kuva: Anna Tuominen

Keltakurjenmiekka kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa, ajoittain sitä tavataan jopa Oulun korkeudella asti. Laji on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Se on hienoimpia luonnonkukkiamme, minkä vuoksi sitä on istutettu myös mökkipihoille ja puutarhoihin.

Luonnonkukkien päivää juhlitaan vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina. Päivän tavoitteena on lisätä luonnontuntemusta ja kiinnostusta kasviharrastusta kohtaan sekä tarjota yhteisiä luontoelämyksiä mahdollisimman monelle. Suomessa Luonnonkukkien päivää koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto yhdessä muiden organisaatioiden kanssa.

Lähde: Luontoportti.fi