Boka shi on japania ja tarkoittaa fermentoitua eli hapatettua orgaanista ainesta. Japanilaisen professorin Teruo Higan 1980-luvulla kehittämässä menetelmässä on kyse yhdistelmästä luonnollisia, tehokkaita mikro-organismeja, kuten hiiva- ja entsyymisieniä, maitohappobakteereja sekä muita pieneliöitä, joista käytetään englanninkielistä lyhennettä EM (effective micro-organisms).

Bokashi-kompostissa nämä aerobiset ja anaerobiset mikro-organismit saavat aikaan orgaanisen aineksen kompostoitumisen, mutta estävät biojätteen pilaantumisen. Komposti on lähes hajuton ja säilyttää tärkeät ravinteet.

Suomen bokashi-trendin alkuunpanija ja bokashi-asiantuntija Linda Wirtasen mukaan menetelmässä kiehtovat sen nopeus, helppous ja erilaisuus.

Kuvitus: Marika Maijala

”Biojätteet lisätään EM-mikrobien kera ilmatiiviiseen astiaan, biojätettä ei tarvitse viedä ulos ja omaa multaa voi saada nopeimmillaan kuukaudessa. Bokashi on erilainen tapa huolehtia biojätteistä kuin mihin olemme tottuneet”, Wirtanen sanoo.

Kun bokashi-mullat ja bokashi-nesteet on otettu käyttöön, huomaa vähitellen miten hyvin kasvit alkavat voimaan.

Hiili ei bokashimenetelmällä karkaa kasvihuonekaasuna ilmaan vaan se saadaan sidottua maaperään. Metaanikaasua aiheuttavat mikrobit eivät viihdy happamassa, joten myös metaanikaasua syntyy bokashista hyvin vähän.

Viimeinen pala Linda Wirtasen omassa ekologisuusajattelussa loksahti paikoilleen bokashin myötä. Hän haluaa huolehtia maaperästä, sillä kasvien hyvinvoinnin kannalta oleelliset mikrobit sijaitsevat ja vaikuttavat ensisijaisesti juuristossa.

”Viljele multaa. Anna kasveille mahdollisuus kasvattaa niille elintärkeitä juuria. Vahva juuri tekee kasvista vastustuskykyisemmän tauteja vastaan. Bokashi on erinomainen tapa elävöittää vanhaa multaa ilman keinotekoisia lannoitteita ja vahvoja torjunta-aineita”, Wirtanen kertoo.

Maaperän mikrobit ovat tutkitusti hyväksi ihmisille, ja sen kyllä huomaa.

Teksti: Aino Huotari

Lue lisää: www.bokashigarden.fi

Nyt hapattamaan!

1. Liity Facebookissa Bokashi Suomi -ryhmään, josta saat vinkkejä tuhansilta ihmisiltä.
2. Hapatusprosessin onnistumisen kannalta on tärkeää, että ämpärit ovat ilmatiiviitä.
3. Pilko biojäte pieneksi. Näin mikrobit pääsevät helposti kaikkialle hapattamaan eikä biojätteiden väliin jää ilmataskuja.
4. Jokainen bokashierä on hieman erilainen. Väri vaihtelee biojätteen mukaan.
5. Multatehdas on pari viikkoa käyneen bokashin ja mullan sekoituspaikka, joka voi olla laakea saavi.
6. Käytä vanhaa, ravintoköyhää ja käytettyä multaa, esimerkiksi kukkaruukun vanhaa multaa.

Kuvitus: Marika Maijala