Kukkien kevät käynnistyy maanläheisin värisävyin. Tervaleppien roikkuvat norkot eli hedekukat muuttuvat punaruskeista kellertäviksi, kun ne alkavat rakoilla ja päästää siitepölyä.

Emikukat ovat vielä norkkojakin huomaamattomampia, punertavia pampuloita. Emikukat kovettuvat myöhemmin pientä käpyä muistuttaviksi siemennorkoiksi, joista muun muassa urpiaiset käyvät talvisaikaan kaivelemassa siemeniä ruoakseen.

Kun lämpimiä päiviä on kertynyt tarpeeksi, tervaleppä aloittaa kukinnan. Norkot ovat kehittyneet jo edellisen kasvukauden lopulla ja odottaneet vuoroaan talven yli. Harmaalepän kukinta käynnistyy hiukan myöhemmin kuin tervalepän.

Tervaleppä kukkii ennen lehtien puhkeamista. Siitä on kasville hyötyä, sillä tuulipölytteisen puun siitepöly päätyy paremmin oikeaan paikkaan, kun lehdet eivät ole tiellä. Norkot ja emikukat myös sijaitsevat aivan oksien päissä, tuulelle tarjolla.

Tuulipölytys perustuu massan voimaan, sillä tähtäys on äärimmäisen huono. Puut tuottavat valtavia määriä siitepölyä, jotta sitä päätyisi riittävästi emikukkiin. Pölytyksen onnistumisen kannalta on myös tärkeää, että saman seudun puut ovat kaikki kukassa samaan aikaan.

Vaikka leppien kukinta jää monelta kokonaan huomaamatta, allergikko tuntee sen kyllä nahoissaan. Lepän siitepölylle allerginen voi saada kukinnasta jopa ennakkovaroituksen, sillä siitepölyä voi kulkeutua etelämpää Euroopasta tuulen mukana.

Maaliskuun 2022 aikana leppä on alkanut kukkia Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. Samalla myös siitepölyn määrä on noussut. Sään viimeaikainen viilentyminen hidastaa kukinnan etenemistä. Lisää tietoa siitepölytilanteesta löytyy norkko.fi-sivustolta.

Tervaleppä vai harmaaleppä?

Tervaleppä

Alnus glutinosa

Tuntomerkit: Lehdet ovat hammaslaitaiset ja niiden leveässä kärjessä on lovi. Siemenet kehittyvät käpyä muistuttavissa siemenpesissä. Tervaleppä kasvaa joko yksi- tai monirunkoisena.

Kukinta: Keväällä ennen lehtien puhkeamista, voimakkaimmillaan huhtikuussa. Hede- ja emikukat ovat erillisissä kukinnoissa.

Levinneisyys ja runsaus: Kasvaa kosteilla, ravinteisilla paikoilla aina Rovaniemen leveyksille asti. Etelä-Suomessa laji on yleinen, mutta jo Oulun leveyksillä harvinainen.

Tiesitkö? Leppien juuristossa elää bakteereja, jotka pystyvät sitomaan typpeä suoraan ilmakehästä puun käyttöön. Koska typpeä on yllin kyllin, puiden ei tarvitse kerätä lehtien ravinteita syksyllä talteen, vaan lehdet putoavat vihreinä. Lepät ja niiden lehtikarike lannoittavat myös maata niiden kasvupaikoilla.

Kuva: Shutterstock

allergiaHarmaaleppäkukintakukintakalenterilepätnorkkosiitepölytervaleppätuulipölytys

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!