Kuukauden laji: Kullero sulostuttaa Lapin juhannusta
1. Kukka avautuu vasta lakastuessaan, joten pölyttäjien täytyy kaivautua verholehtien lomasta kukan sisään.
2. Kulleron ja monien muiden leinikkikasvien kukissa on näyttävät, terälehtiä muistuttavat verholehdet. Varsinaiset terälehdet jäävät niiden sisälle piiloon.
3. Kukkavarsi voi kurkottaa jopa 60 sentin korkeuteen.
Kuva: Anja Rinne / Vastavalo
Kullero, Trollius europaeus
Kookkaat ja näyttävän keltaiset kukkapallerot valloittavat kukinnallaan lehto- ja lettokorvet, tunturiniityt ja puronvarret. Kullero on runsain Lapissa, ja on kukinta-aikansa vuoksi saanut nimen juhannuskukka. Suomen eteläosissa kullero kukkii jo toukokuussa.
Kukintakalenteri
Maan eteläosissa kullero kukkii jo toukokuussa, mutta arktisimmilla kasvupaikoilla selvästi myöhemmin.
Loinen pölyttäjänä
Kulleron pölytys nojaa neljään pieneen kullerokärpäslajiin (Chiastocheta). Loiskärpäset ryömivät kukan sisään imemään mettä, parittelemaan ja munimaan.
Toukat syövät osan kehittyvistä siemenistä. Muun muassa toukkien keskinäinen kilpailu estää kaikkia siemeniä tuhoutumasta.
Kosteiden, aurinkoisten ja ravinteikkaiden kasvupaikkojen kullero on Lapissa yleinen, mutta menestyy myös etelämpänä. Kartan lähde: Kasviatlas 2020 / Luonnontieteellinen keskusmuseo
Kullero valittiin Lapin maakuntakukaksi yleisöäänestyksessä 1980-luvulla.
