Suomen Luonto lähti veneretkelle tulvivalle Iijoelle. Tulva luo Iijoen rannoille luonnon monimuotoisuutta, josta ihminenkin on ottanut osansa.
Kuva: Jouni Tikkanen
Teksti: Jouni Tikkanen
Iijoen tulvat lähenevät huippuaan. Joki virtaa itä–länsi-suunnassa, minkä vuoksi lumet sulavat sen valuma-alueelta yhtä aikaa ja muodostavat tulvia, joista alue on kuuluisa. Vesi valtaa rantametsiä, tuo mukanaan ravinteikasta lietettä ja muodostaa putaita eli jääpatoja kiertäviä purkautumisreittejä. Tulvan vaikutukset paikalliseen ekosysteemiin ovat valtavat, ja ihminenkin on ottanut niiden luomasta monimuotoisuudesta osansa.
Suomen Luonto pääsi viikonloppuna Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa tutustumaan Pudasjärven tulvametsiin, veden valtaamiin rantaniittyihin, pensaikkoihin ja putaisiin. Vene on tulvahuipun aikaan paras kulkuneuvo metsissäkin.
Pohjolan Voima suunnittelee samalle alueelle Kollajan allasta, joka muuttaisi joen luontaista tulvarytmiä merkittävästi.
Kävi ihmeellinen TUURI: meloin suoraan kuoriutuvan korentoharvinaisuuden viereen Iijoki-soudussa heinäkuussa. Kivellä vastakuoriutuneena kököttänyt kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia) on EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelema laji, jonka elinpaikkoja ei saa heikentää.
Perun Andeilla uhanalaiset vuoristosademetsät kukoistavat sumupilvien syleilyssä. Muuttuvan ilmaston ansiosta pilvien, kuten niistä riippuvaisten metsienkin, tulevaisuus on epävarma.