Kun rakkaassa viherkasvissa havaitsee tuntemattomia öttiäisiä, voi ensimmäisenä tulla mieleen häätää vieraat myrkyllä. Kemikaalien sijasta kannattaa kuitenkin harkita biologista torjuntaa, joka on myrkkyjä luonnonmukaisempi ja myös lempeämpi tapa päästä tuholaisista eroon.

Torjuntaeliöt ovat hyönteisiä, jotka syövät tuhoa tekevät tihulaiset. Sopivissa oloissa nämä eliöt viihtyvät useita viikkoja. Ne lisääntyvät keskenään ja aterioivat kaikessa rauhassa, kunnes kaikki ruoka on pistelty poskeen.

Petojen hankkimisessa tulee olla tarkkana, sillä vain tietyt lajit toimivat tietyille tuholaisille. Esimerkiksi vihannespunkkeja syövät ansaripetopunkit, ripsiäisiä ripsiäispetopunkit, villakirvoja amerikanleppäpirkot ja kirvoja kirvasääsket ja kaksipistepirkot.

Petoeläimet kuljetetaan kotiin kanto­aineseoksessa, jota levitetään suoraan kasvustolle. Toinen vaihtoehto on ripustaa kasviin petopunkkipussi, jonka pienestä reiästä pedot kiipeävät kasviin.

Tuholaisia voi kulkeutua kotiin erityisesti silloin, kun ostaa uuden viherkasvin. Viherkasvien tuotannossa on pitkälti siirrytty biologiseen torjuntaan, joten tuholaisten kulkeutuminen kukkakaupasta ei ole tavatonta.

Tuholaisia voi tulla kotiin myös ulkoilmasta ilmanvaihtokanavan kautta tai tuulettamisen aikana. Sisällä tuholaisilla ei ole luonnollisia vihollisia, joten ilman torjuntaa ne saavat rellestää vapaasti.

Biologinen torjunta on kemikaalien käyttöä ympäristöystävällisempää ja myös terveellisempi vaihtoehto sekä ihmiselle että lemmikeille. Torjuntaeliöiden levittäminen on helppoa: kun on selvittänyt oikean petolajin, hyönteiset vain levitetään kasville ja niiden annetaan tehdä työnsä.

Hyötyeläinten tarkastelu on hauskaa ja palkitsevaa puuhaa. On jännittävää seurata petojen ateriointia ja lisääntymistä samalla, kun tuholaiset vähenevät ja kasvi alkaa taas kukoistaa.

Kokeile rohkeasti!

Tietoa ja neuvontaa löytyy muun muassa forssalaisen Biotus-yrityksen sivustoilta Biotus.fi ja Tarhurinapu.fi.

Viisi vinkkiä ekologiseen torjuntaan

1. Tarkkaile kasvejasi

Kun kasvi on nuupahtanut ja sen pinnoilta häviää kiilto, hälytyskellojen pitäisi soida. Myös vedenkulutuksen väheneminen on merkki siitä, ettei kasvilla ole kaikki hyvin. Opettele tuntemaan kasvisi, niin huomaat, kun ne eivät näytä normaalilta.

2. Ennaltaehkäise hoitamalla

Sopivasti valoa, lämpöä ja ravinteita saavat kasvit voivat hyvin ja pystyvät paremmin puolustautumaan tuholaisilta. Kasveja kannattaa pyyhkiä säännöllisesti, sillä pöly tekee punkkien olon mukavammaksi.

3. Ole tarkkana uusien tulokkaiden kanssa

Tuholaisia tulee useimmiten silloin, kun kaupasta tuo uuden kasvin kotiin. Uuden kasvin tyvelle voi asettaa liima-ansan, joka on hyvä erityisesti ripsiäisten tarkkailussa. Kun ensimmäinen hyönteinen jää nalkkiin, on aika toimia.

4. Ajoissa toimiin

Kun tuholaisia näkyy, niitä on jo paljon. On tärkeää havaita tuholaiset ensimmäisten merkkien kohdalla, sillä silloin kasvin selviytymismahdollisuudet ovat paremmat.

5. Torjuntaeliöt hommiin

Ota selvää, mikä tuholainen kasviin on iskenyt, ja osta oikeaa petolajia. Torjuntaeliöiden käyttäminen vaatii perehtymistä, mutta tietoa on hyvin saatavilla ja asiantuntijoilta voi kysyä neuvoa.

Vinkit antoi vihersisustaja ja hortonomi Tiina Aroniitty.

Kuva: Istockphoto

amerikanleppäpirkkoBiologinen torjuntakaksipistepirkkoKatriina Kontuniemikirvasääskipetopunkkitorjuntaeliötviherkasvit

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.