Suomen Luonto arvioi ekokriisistä kertovat kappaleet – levyraadin voittajaksi nousi biisi viherpesusta
Vimma, eli Pessi Jouste (vas.), Roope Jokinen, Vilho Louhivuori, Aino Kallio, Eeva Rajakangas, Kalle Outila ja Santeri Kettu. Kuva: Helmi Padatsu
Syvenevä ekokriisi on saanut muusikot tarttumaan toimeen. Luontokato- ja ympäristöaiheinen musiikki on nostanut suosiotaan kuulijoidenkin keskuudessa.
Taiteen tutkija ja musiikkitieteilijä Sini Mononen kertoo, että teema on näkynyt laajasti taiteessa 2010-luvulta lähtien.
”Liitän viime aikojen pop-musiikin nousun tähän yleiseen yhteiskunnalliseen liikehdintään. Ihmiset ovat lähteneet aktivoitumaan ihan kansanliikkeen tasolla, kuten Elokapinassa.”
Musiikki on tekijöidensä tapa ottaa osaa liikehdintään ja käsitellä sen teemoja.
”Taiteessa ja musiikissa käsitellään usein ajankohtaisia asioita. Se kertoo musiikin yhteiskuntasuhteesta, että musiikki elää ajassa.”
Monosen mukaan ekokriisiteemainen musiikki voi tavoittaa monenlaisia yleisöjä. Osa kuuntelee ihan muuten vain, koska pitää juuri sen tyyppisestä musiikista. Osa taas kokee nimenomaan sanoman itselleen läheisenä. Joku on saattanut kuulla musiikkia vaikkapa mielenosoituksessa, jolloin sen kuuntelu yhdistyy muistoihin ja kokemuksiin.
Yhdessä jaetulla musiikilla on painoarvoa. Se voi kasvaa osaksi laajempaa liikehdintää ja muutoksen suuntaa. Se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kehoon ja mieleen, ja sen kautta kuulija voi löytää kaikua omille ajatuksilleen ja tunteilleen.
”Se saattaa haastaa omaa ajattelua tai antaa vahvistusta, että olen oikealla asialla, enkä ole yksin. Siinä mielessä sanoisin, että musiikki aivan varmasti on osa laajempaa liikehdintää”, Mononen sanoo.
Suomen Luonnon toimitus kuunteli ja pisteytti joukon viime vuosina ilmestyneitä teemaa käsitteleviä kappaleita. Toimituksen levyraatiin otti osaa päätoimittaja Heikki Vasamies, verkkotuottajat Annakaisa Vänttinen ja Roosa Roivainen sekä toimittaja Anna Tuominen. Kisa oli tiukka, mutta loppupeleissä vahvin biisi saavutti toimituksessa laajan yksimielisyyden.
Levyraadin voittajaksi nousi Vimman kappale Pestään kädet.
Seitsemästä muusikosta koostuva Vimma on keskittynyt tekemään musiikkia nimenomaan luonto- ja ympäristöaiheista. Laulusolisti Eeva Rajakangas kertoo, että yhtyeessä on huomattu kasvava tarve teemaa käsittelevälle musiikille. Myös muut artistit ovat kyselleet heiltä apuja näihin aiheisiin tarttumiseen.
”On meidän unelmamme, että tästä syntyisi genre, koska genret luovat yhteisöjä. Luulen, että tämä tulee valtavirtaistumaan. Musiikki seuraa sitä, millaisille jaetuille elämää ja tekstiä suuremmille kokonaisuuksille tarvitaan käsittelykeinoja”, Rajakangas sanoo.
Lue koko artistihaastattelu jutun lopusta!
Vesta: Kaikki muuttuu (feat. Biolapset)
2022
Pisteet: 7+8+9+7=31
Roosa: Tämä toimisi hyvin radiossa. Tässä oli Vestalle tunnusomainen biitti, ja se on todella ajankohtainen tapa tehdä musiikkia. Lasten äänet ovat hyvä tehokeino. Sanoitukset ovat aika simppelit, mutta toistohan toimii. Ei sen tarvitse ollakaan sen kummallisempi.
Heikki: Minulla oli kahtalaiset ajatukset tästä. Tykkään Vestasta, ja biisin alussa ajattelin, että tästä tulee jotain todella vaikuttavaa. Mutta mielestäni tämä vähän droppasi ja arkipäiväistyi siitä, että lapset tulivat ääneen. Se oli vähän ennalta-arvattava tehokeino. Odotin teosta, mutta tämä oli Roosan sanoin sopivampi radiosoittoon.
Haloo Helsinki!: Lady Domina
2020
Pisteet: 9+6+8+9=32
Heikki: Tämä on mielestäni todella hyvä siksi, että se on tyylilajiltaan erilainen, kuin luontokatobiisiltä voisi odottaa. Se on voimaannuttava, rohkaiseva ja vähän kapinahenkeä nostava.
Anna: Tykkään tämän jazzahtavasta tyylistä. Todella tarttuva biisi. Sanoitukset tuntuvat jotenkin lohdulliselta, niissä luontoa ei vain yksipuolisesti riistetä, vaan se maksaa takaisin samalla mitalla.
Vesterinen yhtyeineen: Maailma palaa
2023
Pisteet: 6+6+6+6=24
Roosa: Tämä ei ole ihan sitä musiikkityyliä, mitä itse kuuntelen. Mietin, jäävätkö sanat vähän pintaraapaisuksi, mutta toisaalta jos halutaan tavoittaa kansan syviä rivejä, niin tämä voisi soida vaikka Iskelmällä tai Suomipopilla. Toivon, että ihmiset kuuntelevat näitä sanoja, eivätkä vain sivukorvalla Vesteristä.
Heikki: Tämä oli aika mielenkiintoinen tapaus. Sanat olivat ihan osuvat kuvaamaan tuota ilmiötä, että menen vain haravoimaan enkä välitä mistään. Mutta musiikki oli pehmeän rauhallista. Siitä puuttui ahdistavuus ja se jokin, mistä olisi tajunnut, että nyt täytyy herätä. Tämä on ihan hyvin tehty, mutten usko että tällä maailmaa pelastetaan tai kannustetaan ketään muuttamaan elintapoja.
Maustetytöt: Ne tulivat isäni maalle
2020
Pisteet: 7+9+8+8=32
Roosa: Tämä oli ihan osuva ja tarinallisesti aika dramaattinen, että ne veivät lapsuuden ja puut sellutehtaalle. Jos tämä tulisi radiosta, niin jäisi kyllä mietityttämään ja saisi kuuntelemaan sanoja.
Annakaisa: Uskon, että monella on tähän samastumispintaa. Jos vaikka lähimetsä tai mökkimetsä on hakattu, varmasti tunnistaa nämä tunteet. Maustetytöt tuovat viestinsä hyvin esiin omaan lakoniseen tyyliinsä.
Vimma: Pestään kädet
2025
Pisteet: 9+9+9+9=36 (VOITTAJA)
Heikki: Tämä oli musiikillisesti aika omaperäinen, ja tähän on myös poimittu aihe, jota tosi harvoin kuullaan kappaleissa. Todella kiinnostava. Tätä jammaisin Flow-festareiden teltassa, tämä sopisi sinne loistavasti.
Annakaisa: Tämä imaisi hyvin mukaansa. Sanat ja niihin poimitut esimerkit olivat oivaltavat. Tematiikka on varmasti monelle arjessa tuttu: Missä omat kulutustottumukseni menevät? Voinko tehdä tuon? Enkö voi tehdä tuota? On jatkuvaa tasapainoilua, mitä valintoja tekee ja mitä se tarkoittaa.
Roosa: Sanat ovat todella tarttuvat. On nerokasta rinnastaa viherpesu ja synninpäästö. Tykkäsin myös melodisesti, tämä on mielenkiintoinen kappale.
Anna: Mahtava viulu! Kansanmusiikkimeno tekee tästä raikkaan kuuloisen. Nokkelat, ajankohtaiset ja ärhäkät sanat, ne eivät säästele kuulijaa.
Antti Autio: Maailman reunalla
2019
Pisteet: 6+10+7+6=29
Heikki: Mietin, missä tilanteessa kuluttaisin tätä biisiä. Ehkä jos yksin kotona lauantai-iltana olisin juonut pullon viiniä itsesäälin kierteessä, niin tällainen toivottomuus iskisi hyvin. Tämä ei ollut yhtään voimaannuttava tai saanut suuttumaan asioiden tilasta.
Annakaisa: Mielestäni tämä kuvaa niitä toivottomuuden tunteita hyvin. Loppu on aika pompöösi, saatan kuunnella tätä lenkillä ja laitan vain kovemmalle ja kovemmalle. Tämä yhdistää herkkää ja voimakasta soundia. Lyriikoissa on ihana kohta, jossa se kuitenkin löytää jotain toivoa.
Viitasen Piia: Meidän jälkeemme hiljaisuus
2019
Pisteet: 8+9+8+10=35
Roosa: Siinähän oli maailmanlopun meininkiä. Osuvat sanat tähän maailmanmenoon. Tyhjentävä kuuntelukokemus! Tämä biisi olisi vahvimmillaan livenä jossain konsertissa.
Anna: Tämä on hyytävä, kuunnellessa tulee moneen kertaan kylmät väreet. Tekisi mieli kuunnella silmät kiinni ja otsa rypyssä. Pidän siitä, että herkän biisin loppuun tulee raskas ja kaoottinen osio. Se on aika vertauskuvallista.
Haastattelussa Vimman laulusolisti Eeva Rajakangas
Miten kappale Pestään kädet on syntynyt?
”Tunsin, että tarvitaan biisi viherpesun bustaamistyölle. Esimerkiksi somessa on tarvetta sille. Asiat, joiden pointtina on häivyttää haitallisuutta, tarvitsevat vastaiskuksi sen, että niistä tehdään juttu.
Mietin, miten tämä kaikki istuu poplyriikkaan, mietin dramaattisia aiheita, kuten pettämistä. Siinä on jotain samanlaista.
Tapasin monia ihmisiä, joiden kanssa halusin möyhiä ajatuksia aiheesta. Yritin käydä paljon erilaisia keskusteluja, että löytäisin metaforia luonnonsuojelijoiden ajatuksista.
Inspiroiduin myös [Greenpeacen] Vuoden huiputus -valinnoista. Niitä joskus lueskelin ja naureskelin.”
Mikä saa teidät tekemään juuri ekokriisiaiheista musiikkia?
”Haluamme tehdä asioita, joita rakastamme, ja asioita, jotka ovat meidän arvojemme mukaisia. On kestävyysajattelun mukaista laittaa omaa energiaa ja panoksia siihen, mitä oikeasti tykkää tehdä ja missä kokee onnistuvansa.
On eri rintamia, joilla kestävyysmurroksen kamppailuja käydään. Joskus voi löytyä yllättävä uusi rintama, kun yhdistää semmoisen, mitä osaa, semmoiseen, mitä haluaa saavuttaa.
Taide tekee tosiasian vielä todemmaksi, se kiteyttää toiminnan. Siitä tulee erilaista viestintää kuin tietokirjasta. Musa voi toimia sisäänheittäjänä, ja sitä toki yritämme koko ajan.”
Mitä haluaisitte, että kuulija saa tästä kappaleesta?
”Tänä vuonna meille on tullut paljon lisää kuulijoita juuri tämän biisin myötä. Olen saanut palautetta että ”tämä oli vain hyvä biisi, mutta sitten rupesin kuuntelemaan noita sanoja ja miettimään tätä koko asiaa.”
Olen myös kuullut, että se aiheuttaa voimaantumista. Kaikkiin laineihin voi todeta että ”vittu tämä” – jakaa tuntemuksia.
Biisi haluaa ottaa mukaan ja kertoa, että sinä et ole yksin. Mutta tosi jännällä tavalla, koska se ei ole mikään maailman myötätuntoisin biisi, vaan siinä on aika passiivis-aggressiivinen sävy.
Kaikista ensimmäisin tavoite on sanoa, että tähän voi päästä mukaan.”
Musiikkikriitikot arvioivat varpuslintujen taiteelliset kyvyt – Kuka laulaa itsensä voittajaksi?