Varpuspöllön (Glaucidium passerinum) vierailu lintulaudan maastossa ei aina tarkoita sitä, että pöllö tavoittelisi laudan lintuvieraita. Se on vähintään yhtä kiinnostunut pikkunisäkkäistä, jotka hämärissä uskaltautuvat etsimään laudalta pudonneita jyviä. Hämärissä liikkeellä onkin pikkunisäkkäiden ohella myös varpuspöllö, ja sille on helppo tehtävä napata myyrä mukaansa.

Lintuja pöllö saalistaa joskus myös päivänvalossa. Tiaiset ovat lintulaudalla tavallisinta saalista, mutta onnistuu varpuspöllöltä joskus myös itsensä kokoisen punatulkun tai mustarastaankin yllättäminen.

Suomessa pesii 3000–9000 paria varpuspöllöjä. Pesimäkausi on muita pöllöjämme myöhäisempi. Nyt talven väistyessä varpuspöllöt ovat vasta aloittamassa pesintäänsä.

Missä elää? Varpuspöllön levinneisyys ulottuu Suomessa melko yhtenäisenä Oulun korkeudelle ja edelleen harventuen Metsä-Lappiin asti. Kanta on tiheimmillään Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Pesä on tikankolossa ja nykyisin usein myös pöntössä. Vasta muutama vuosikymmen sitten Norjassa huomattiin, että varpuspöllö hyväksyy pöntön, jos siinä on erityisen paksu etuseinä. Idea levisi nopeasti tänne.

Mitä syövät? Pesimäaikana varpuspöllö syö pääasiassa myyriä, jos myyrävuosi on kohtuullinen. Pesimätulos onkin kiinni myyräkantojen vaihtelusta. Linnut ovat ravintokohteina erityisen tärkeitä heikkoina myyrävuosina, mutta muutoinkin varsinkin loppukesällä ja talvella.

Ääntely: Varpuspöllön soidinhuuto on punatulkkumainen vihellys. Sen kuulee useimmiten aamuöisin, mutta pikkupöllö saattaa innostua viheltämään myös iltahämärissä. Maalis-huhtikuu on pöllön soitimen aikaa.

Lintulautasarjamme päättyy nyt kevään tullessa ja varpuspöllöjen vihellellessä. Olemme saaneet teiltä hyvät lukijat paljon uutta tietoa ja havaintoja lintulaudan vieraista. Kiitoksia siitä.