Juttu kertoo viidestä tiiralajista, ensiksikin tutuista lapintiirasta ja kalatiirasta.

Kaikkein vikkelin ja pienin, melkein kuin kirkkaan valkoinen tervapääsky, on keltanokkainen, valko-otsainen pikkutiira.

Neljäs on mustatiira, elegantin tumma ja hyvin vähälukuinen meidän lintuvesillämme.

Viidentenä vielä tietysti jättiläistiira räyskä.

Lapintiiran erottaa kalatiirasta kokonaan punaisen nokan perusteella – kalatiiralla nokan kärkiosa on musta. Lapintiira on myös sirompi ja sen pyrstö on pidempi kuin kalatiiran.

Lapintiira pesii merenrannoilla, luodoilla ja nimensä mukaisesti Lapin vesillä sekä Jäämeren rannoilla. Talvisin se kiertää ympäri Antarktiksen. Kalatiirakin pesii sekä meren äärellä että tuttuna Suomen sisäjärvillä. Molemmat syöksykukeltavat kalaa. Kalan tarjoaminen nokassa kuuluu myös tiirojen soidinmenoihin.

Mökkirannoilta tutuin: kalatiira, nokan kärjessä mustaa.

 
Meren luodoilla ja Jäämeren rannoilla lapintiiran tapaa aika suurina, ”äkäisinä” yhdyskuntina. Kerran näin elokuun lopulla syysmuuton alla lähes 1000 lapintiiraa kerääntyneenä levähtämään Hornöyan saarella ja Vardön pohjoiskärjessä Varanginvuonon suulla. Tiirathan muuttavat hajanaisesti itsekseen.

Pikkutiiran pesimäbiotoopissa avautuvat avarat karut rannat. Pikkutiira pesii harvinaisena ja laikuttain perämeren rannoilla ja luodoilla, viimeisin lintuatlas arvioi parimääräksi vain 55–65 paria. Ensimmäinen pesintä todettiin vasta 1960-luvulla Hailuodossa. Pikkuinen erillinen esiintymä on Saaristomerellä.

Pikkutiira on kaunis, vikkelä tiira, se lentää viuhtoen kuin kahlaaja.

 
Mustatiira viihtyy vain rehevillä lintujärvillä. Linnun vatsapuoli on musta, siiven päällyssulat harmaat, nokka ja jalat punaiset. Tämäkin lintu on siro ja vikkelän nopea. Mustatiira pesii yhdyskuntina, mutta meillä harvinaisena usein vain yksittäin. Linnun lentotapa kiinnittää huomiota, kauniissa kaarroksissaan se sieppaa vesihyönteisiä veden pinnalta.

Mustatiira viihtyy vain rehevillä lintujärvillä. Meillä Suomessa se on harvinainen.

 
Jättiläinen joukossa on räyskä, rumasta äänestään nimensä saanut, komea, jopa selkälokin kokoinen tiira.

Räyskä pesii ulkosaaristossa. Sen kanta on vähentynyt ja sen yhdyskunnat vaihtavat oikukkaasti aika ajoin pesimäluotojaan.

 
Tiirat toivottavat Suomen Luonnon lukijoille kaunista juhannusta. Samalla ne toivovat myös pesimärauhaa luodoilleen ja rannoilleen.