Tiesitkö, että maamme vesistöissä kasvaa useita lumme- ja ulpukkalajeja?

Keltaisesta kukastaan helposti tunnistettavaa ulpukkaa on kahta lajia: ulpukka eli isoulpukka ja konnanulpukka. Ne risteävät ja risteymää kutsutaan pohjanulpukaksi. Ulpukanlehti on leveyttään pitempi ja kapeampi kuin lumpeella.

Ulpukka (Nuphar lutea). Piirros: Jari Kostet / Metsähallitus

Isoulpukka
Nuphar lutea

Tuntomerkit: Keltainen kuppimainen kukka, lehtisuonet haaroittuvat, eivätkä yhdy lehden laidoilla.
Koko: 50–300 cm.
Kasvupaikka: Kaikenlaisissa vesistöissä lieju- ja savipohjilla, kahden metrin syvyyteen kelluslehtisenä, syvemmällä uposlehtisenä.

Lumpeita keinuu erilaisten vesistöjemme aalloilla kolmea lajia: isolumme, suomenlumme ja pohjanlumme, joka on niistä yleisin. Lumpeetkin risteävät keskenään. Suomenlumpeen ja pohjanlumpeen risteymän tulos on vellamonlumme, isolumpeen ja pohjanlumpeen risteymästä syntyy näkinlumme. Lumme on helppo tunnistaa kookkaasta valkoisesta kukastaan. Lumpeilla on myös harvinainen punakukkainen muoto.

Pohjanlumme (Nymphaea candida). Piirros: Jari Kostet / Metsähallitus

Pohjanlumme
Nymphaea candida

Tuntomerkit: Valkoinen maljamainen kukka, lehden alapinta usein punavioletti, lehdet verkkosuonisia ja pyöreähköjä.
Koko: 50–200 cm.
Kasvupaikka: Kaikenlaisissa vesistöissä pehmeillä pohjilla, yli kahdenkin metrin syvyydessä.

Lue lisää vesikasveista ja niiden tuntomerkeistä Suomen Luonnon juhlanumerossa 5/2021 ilmestyneestä vesikasvikoulusta.

lajiparilummelumme vai ulpukkatuntomerkitulpukkavesikasvikouluvesikasvit

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!